Työttömyysaste on yksinään puutteellinen mittari työmarkkinoiden tilanteesta, kirjoittaa taloustoimittaja Petteri Lindholm.
Avaa kuvien katselu
Työmarkkinoilla voi olla sittenkin hieman enemmän valoa kuin pelkän työttömyysasteen perusteella voisi kuvitella. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
20:02•Päivitetty 20:23
Suomi hätyyttelee kärkisijaa ikävässä tilastossa: työttömyys on koko EU:n toiseksi korkeinta.
Jo kuukausien ajan Suomi on pitänyt tilaston kakkossijaa, ja edellä on ainoastaan Espanja. Eroa maiden työttömyysasteissa on vain joitakin prosenttiyksikön kymmenyksiä.
Tilanne Suomen työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole aivan niin synkkä kuin miltä pelkän työttömyysasteen perusteella vaikuttaisi.
Muut mittarit kertovat vähemmän synkkää kuvaa
Työttömyysaste ja muutamat muut työmarkkinoista kertova mittarit ovat kehittyneet lähiaikoina hieman eri tahtiin. Se kertoo siitä, että yksin työttömyysasteen tuijottaminen antaa puutteellisen kuvan työmarkkinoista.
– Työllisyysasteen perusteella tilanne on huono, mutta se ei anna tyhjentävää kuva työmarkkinoiden tilanteesta, sanoo tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen.
Hän neuvoo katsomaan perusteellisemman kuvan saamiseksi myös esimerkiksi työllisyysasteen, palkkasumman ja tehtyjen työtuntien kehitystä.
Tehdyt työtunnit ovat kyllä vähentyneet, mutta ne ovat pudonneet suhteessa vähemmän kuin työttömyysasteen nousun perusteella voisi odottaa.
Palkkasumma (kaikki maksetut palkat yhteensä) on niin ikään kehittynyt eri tahtiin työttömyysasteen kanssa, kun palkkasumma on noussut viime vuodesta useimpina kuukausina.
Myöskään työllisyysaste (työssä olevien osuus työikäisestä väestöstä) ei ole heikentynyt yhtä jyrkästi kuin työttömyysaste.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila puolestaan huomautti eilen Helsingin Sanomissa, että työllisyysasteen heikkeneminen ei ole näkynyt vastaavana kasvuna työttömyysetuuksien saajissa. Viime vuonna työttömyysetuuksia saavien määrä nousi vain noin 6 000:lla.
Vuoden lopussa saajia oli noin 328 000 ihmistä, mikä on yhä huomattasti vähemmän kuin esimerkiksi vuoden 2015 lopussa, jolloin työttömyysetuuksia sai noin 428 000 ihmistä.
Työttömyysastelukujen kanssa eripariset mittarit viittavat siihen, etteivät työttömyysasteen kasvua selitä pelkät irtisanomiset.
Työvoiman kasvu voi heikentää työttömyystilastoja
Nyt jo yli kymmeneen prosenttiin kohonnut työttömyysaste kertoo tarkemmin sanottuna sen, kuinka suuri osa työvoimasta on ilman töitä.
Työttömyysaste voi siis kasvaa paitsi silloin, kun ihmiset menettävät työpaikkojaan – myös silloin, kun työmarkkinoille tulee uusia työnhakijoita eli työvoima kasvaa.
Viime aikoina työvoimaa on kasvattanut todennäköisesti ainakin maahanmuuton runsaus, arvioivat tutkijat eilen Helsingin Sanomissa.
Hallituksen käyttämät keppi ja porkkana ovat niin ikään luultavasti lisänneet aktiivisten työnhakijoiden määrää. Tällöin työllisyysasteeseen kirjautuu mukaan sellaisia työttömiä, jotka aiemmin eivät olleet mukana koko tilastossa.
Kyse on siitä, että kaikki ilman töitä olevat eivät kirjaudu automaattisesti työttömiksi. Työttömäksi lasketaan vasta, jos ilman töitä oleva myös hakee aktiivisesti töitä. Työttömyystilastojen kannalta kyse on uusista henkilöistä.
Vaikka työttömyysaste on siis kohonnut jopa kymmeneen prosenttiin, kaikki siihen mukaan laskettavat henkilöt eivät ole potkut saaneita ihmisivä, jotka olivat vielä hetki sitten olleet työssä.
Työvoiman kasvu – jota itsessään voi pitää jopa positiivisena kehityksenä – selittää siis ainakin jonkinlaisen osan työttömyysasteen kohoamisesta.
Hankalassa taloustilanteessa töitä etsivää työnhakijaa työttömyyslukujen taustat tuskin kauheasti lohduttavat.
Kansantalouden kokonaiskuvan kannalta nyanssit kuitenkin kertovat, että vaikka työttömyys on kasvanut, tilanne ei ole niin paha kuin pelkän työttömyysasteen perusteella voisi kuvitella.