Porvoolainen asunto-osakeyhtiö Näsinsilta päätti viisi vuotta sitten sitoa parvekeremonttilainansa kiinteään korkoon.
– Ratkaisu osoittautui onnenpotkuksi, kun vaihtuvat viitekorot ampaisivat nousuun pitkän nollakorkokauden jälkeen, isännöitsijä Nina Ambrusin Oiva isännöinti Itä-Uusimaasta kertoo.
– Lainan suojaus takasi, että rahoitusvastike on pysynyt samana, mikä on helpottanut budjetointia.
– Eipä kukaan osakas ole tullut ratkaisua moittimaan, taloyhtiön hallituksen jäsen Seppo Reijonen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Asunto-osakeyhtiö Näsinsilta välttyi suurilta koronnousuilta päädyttyään taloyhtiölainassaan kiinteäkorkoiseen lainaan. Taloyhtiön piha kuvattu parvekeelta, sisäpihalle päin. Kuva: Jouni Immonen / Yle
Taloyhtiöt ottavat lainaa esimerkiksi putki-, katto- ja julkisivuremontteihin. Osakkaat voivat maksaa oman osuutensa kerralla pois tai kuukausittain rahoitusvastikkeena.
Taloyhtiö voi suojata lainansa esimerkiksi kiinteällä korolla tai korkokatolla. Tästä aiheutuu lisäkuluja taloyhtiölle.
Jos taloyhtiö valitsee kalliimman kiinteän koron, lainan korko pysyy samana koko ajan. Korkokatto taas tarkoittaa, että vaikka markkinakorot nousisivat, lainan korko ei voi nousta sovitun rajan yli.
Taloyhtiölainojen korkosuojaus on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana
Yhä useampi taloyhtiö haluaa nyt varmistaa, että lainan korot eivät nouse yllättäen.
Esimerkiksi OP Uusimaan tammi–kesäkuussa asunto-osakeyhtiöille myöntämistä uusista lainoista yli 20 prosenttia on suojattu korkojen nousulta. Koronnousulta suojattujen uusien lainojen euromääräinen volyymi on alkuvuonna ollut huomattavasti suurempi kuin koko viime vuonna yhteensä.
– Pitkän nollakorkokauden jälkeen taloyhtiöissä on havahduttu korkojen nousun aiheuttamaan riskiin ja sen vaikutuksiin taloyhtiön talouteen, kertoo pankinjohtaja Janne Koivuniemi OP Uusimaan Yritys- ja yhteisöpankista.
Avaa kuvien katselu
OP Uusimaan Janne Koivuniemen mukaan heidän alkuvuonna myöntämistään uusista taloyhtiölainoista noin viidennes on suojattu korkojen nousua vastaan. Kuva: Jorge González / Yle
– Taloyhtiön talous heijastuu myös osakkaiden arkeen. On ymmärretty, että riski kannattaa poistaa, jos se on mahdollista.
Koivuniemi painottaa, että muutos on ollut nopea.
Viime kesäkuun lopussa vajaat kuusi prosenttia lainoista oli suojattu, nyt osuus oli jo lähes yhdeksän prosenttia.
https://infogram.com/2025-08-12-verkko-suojausaste-1hnp27epg8ygy4g
Kasvussa ei ole kyse vain Uudenmaan ilmiöstä, vaan sama koskee myös muuta maata. Koko OP Ryhmän viime vuonna nostetuista taloyhtiölainaeuroista 10 prosenttia oli suojattu. Tänä vuonna luku on 20 prosenttia.
Nordeassa on havaittu sama ilmiö. Kysyntä taloyhtiölainojen suojaukselle on kasvanut selvästi, ja liikkuu viidestä kymmeneen prosenttiin.
– Markkinoilla on ollut korkopiikki, ja moni taloyhtiö on huomannut, etteivät kerätyt puskurit riitä suuriin kustannusten muutoksiin, sanoo Nordean kiinteistöasiakkaista vastaava johtaja Jani Pulkkinen.
– Viiden viime vuoden aikana korot ovat vaihdelleet nopeasti. Tämä on tuonut monille taloyhtiöille yllätyskuluja ja vaikuttanut maksukykyyn sekä kassavaroihin. Siksi on jouduttu tekemään uusia budjetteja ja keräämään ylimääräisiä vastikkeita.
Yksityishenkilöt suojaavat asuntolainansa useammin kuin taloyhtiöt
Yksityiset asunnonomistajat suojaavat omat asuntolainansa paljon useammin kuin taloyhtiöt. OP Uusimaan asiakkaista esimerkiksi noin kolmasosa on suojannut asuntolainansa.
Pankinjohtaja Janne Koivuniemi ihmettelee ilmiötä. Hän muistuttaa, että taloyhtiölainan koron vaihtelu voi nostaa yksittäisen osakkaan vastiketta enemmän kuin taloyhtiön muut kulut, etenkin jos taloyhtiöllä on paljon velkaa.
– On tärkeää, että osakkaat voivat suunnitella talouttaan pitkällä aikavälillä. Näin heidän oma taloutensa pysyy tasapainossa, mikä tukee myös taloyhtiön taloutta.
Nordean Jani Pulkkinen huomauttaa, että korkosuojaus auttaa samalla tavalla sekä omassa että taloyhtiön lainassa.
– Korkosuojauksesta on hyötyä osakkaalle riippumatta siitä, kumman nimissä laina on.
Avaa kuvien katselu
Nordean Jani Pulkkinen muistuttaa, että korkosuojaus suojaa korkomarkkinoiden yllätyksiltä ja näkyy osakkeenomistajan kukkarossa riippumatta siitä, että onko se omissa nimissä vai taloyhtiön nimissä otettu laina. Kuva: Tiina Jutila / Yle Kuva: Tiina Jutila / YleKorkosuojaus maksaa, mutta voi säästää ikäviltä vastikeyllätyksiltä
Pankit neuvovat, että taloyhtiöissä kannattaisi ainakin harkita lainojen suojausta, vaikka siitä tulee lisäkuluja.
– Se on vakuutuksen omainen ratkaisu ja estää sen, että ei tule liian suuria yllätyksiä vaikkapa koron nousun kautta kautta, ja maksurasitus ei nouse liian korkeaksi, Nordean Pulkkinen sanoo.
– Korkomarkkinoiden muutokset ovat olleet todella nopeita, ja taloyhtiöissä on huomattu, että kustannusten muutokset välittyvät nopeasti sekä taloyhtiön talouteen että osakkaan kukkarolle.
Pulkkinen uskookin, että trendi jatkuu, ja korkosuojausta kysytään vielä enemmän tulevaisuudessa.
Useissa taloyhtiöissä isännöitsijänä työskentelevä Nina Ambrusin kertoo, että taloyhtiöt ovat suojanneet remonttilainojaan melko vähän.
– Vasta korkojen nousun jälkeen niitä on ryhdytty suojaamaan enemmän, mutta ennen sitä vain muutama taloyhtiö teki näin.
Hänen mukaansa korkosuojausta ehkä harkitaan nyt enemmän, mutta lopulta siihen ei välttämättä lähdetä.
– Kyllä se raha on se syy. Korot ovat nyt laskeneet, mutta eivät sinne nollatasolle.
OP Uusimaan Koivuniemi muistuttaa, että korkojen noustessa myös mielenkiinto korkosuojaukseen kasvaa.
– Mutta silloin, kun korot ovat nousussa tai näkymä niille on nouseva, myös korkojen suojaaminen on kalliimpaa. Se on vähän sama, jos autoon tai kiinteistöön ottaisi palovakuutuksen silloin, kun jo savuaa.