Rikolliset ovat käyttäneet hyväkseen ikäihmisten heikkoja digitaitoja ja aiheuttamaansa hätää.
Huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, mutta varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä siihen on erityinen riski, kertoo poliisi.
Itä-Suomen poliisi on johtanut keväästä 2024 alkaen laajaa rikostutkintakokonaisuutta. Uhreina on ollut jopa 220 suomalaista, joilta on viety yhteensä ainakin 2,8 miljoonaa euroa.
Esitutkinnassa on yli kolmesataa epäiltyä rikosta, joita on tutkittu nimikkeillä petos, törkeää petos, rahanpesu sekä törkeä rahanpesu.
Rikokset on tehty huijauspuheluin. Poliisi epäilee, että rikolliset ovat kohdistaneet puheluita erityisesti nimiin, jotka viittaavat ikäihmisiin. Useimmat uhreista ovat eläkkeellä olevia suomalaisia, jotka ovat menettäneet huijauksessa elinikäiset säästönsä.
Rikosvyyhdin tutkijana toimiva Sami Hahl kertoo, miten pitää toimia jos saa epäilyttävän puhelun. Kuva: Matias Honkamaa / Lehtikuva
Suurimmat huijatut summat ovat liikkuneet sadantuhannen euron molemmin puolin, kertoo Itä-Suomen poliisin rikosylikonstaapeli Sami Hahl.
Rikolliset ovat kehittäneet erilaisia huijauskeinoja, joilla voidaan kiertää pankkien turvamekanismeja. Huijaukset ovat esimerkiksi vaatineet uhrilta monia uusia vahvistuspyyntöjä.
– Ahneesti, törkeästi rikolliset ovat hyödyntäneet kaikki mahdollisuudet kasata pottia vielä isommaksi, Hahl kertoo.
Hahlin mukaan rikollisten pyrkimys on ollut, että huijatut olisivat eläkeläisiä tai eläkkeen kynnyksellä olevia.
– Yleisesti ottaen heillä on heikommat digitaidot ja enemmän varallisuutta tilillä, Hahl sanoo.
Monessa tapauksessa puolisoilla on ollut ristiin käyttöoikeudet toistensa tileille, ja lisäksi on voinut olla säästötili ja lasten kanssa yhteisiä tilejä.
– Huijaamalla yhtä on voitu päästä käsiksi moniin eri tileihin käsiksi.
Poliisin rikollisilta haltuun saamat soittolistat paljastavat, että uhreja on haettu syntymävuoden ja etunimien avulla. Hahl kertoo esimerkkinä 2000:n nimen listan, jonka yhteystiedot ovat 1940–1969 syntyneiltä.
– Kun katsoo nimiä, niin täällä on Reijoa, Mattia, Jormaa, Hahl luettelee suurten ikäluokkien suosikkinimiä.
– Sitten on listoja, joissa ei ole syntymäaikoja mainittu, mutta on haettu Anna-Liisaa ja Eijaa ja tämän tyyppisiä nimiä.
Myös työikäisiä on joutunut huijausyritysten kohteeksi, mutta näissä tapauksissa on tullut rikollisille enemmän epäonnistumisia ja huijatut summat ovat jääneet pienemmiksi.
– He ovat olleet valveutuneempia ja onnistuneet pysäyttämään huijauksen etenemisen.
Rikolliset kohdistivat huijausyritykset eläkeläisiin. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Rikolliset ovat häikäilemättä käyttäneet hyväkseen hätääntymistä, jonka he ovat saaneet uhreissaan aikaiseksi huijauksellansa.
– Hätää osataan käyttää hyväksi. Nämä vanhemmat ihmiset ovat todella hädissään, kun kerrotaan, että nyt on menossa rahat tililtä ja he eivät osaa toimia. Siihen isketään kiinni sanomalla, että ei mitään hätää, minä kyllä neuvon mitä teette. Sitten vielä sanotaan, että jotta rahat palautuu, ette saa mennä verkkopankkiin seuraavan tunnin aikana, Hahl kuvailee.
Tunnin aikana rahat on siirretty bulvaanitileille.
– Kun iäkkäämmillä on monesti mobiilitaidot hieman heikommat, niin he ovat olleet vietävissä: he eivät ole pystyneet tekemään muuta kuin sen mitä tämä niin sanottu auttaja on sanonut tekemään. He ovat olleet hyvin haavoittuvaisia joutumaan rikollisten uhreiksi.
Rikoshyöty muutettiin käteiseksi. Kuva: Poliisi
Jos epäilee saaneensa huijauspuhelun, tai joku kysyy pankkitunnuksia puhelimessa, kannattaa ennen minkään muun tekemistä ottaa yhteyttä luotettavaan ihmiseen.
– Ennen kuin alkaa puhelimessa antamaan tai tekemään yhtään mitään, niin vaikka on hätä ja kiire, niin kannattaa ottaa yhteys tuttuun, luotettavaan turvahenkilöön: on se sitten ystävä tai lapsi, Hahl neuvoo.
”
Ei pidä luottaa soittajaan, vaan luottaa tuttuun ihmiseen ja omaan pankkiin.
Luottohenkilölle pitää kertoa, mitä puhelimessa on sanottu ja miten käsketty toimia. Läheinen voi neuvoa, miten tilanteessa pitää toimia.
Kannattaa mennä katsomaan omaa tiliä onko sieltä lähtenyt rahaa. Lisäksi kannattaa ottaa yhteys omaan pankkiin. Oma pankki voi vahvistaa, että tililtä ei ole lähtenyt rahaa.
– Varmuudeksi voi sulkea tilit. Se on pienempi paha kuin jos on riski, että sieltä on lähtemässä rahaa. Ei pidä luottaa soittajaan, vaan luottaa tuttuun ihmiseen ja omaan pankkiin.
Rikoshyötynä saatuja puhelimia ja rahaa. Kuva: Poliisi
Hahl kehottaa iäkkäämpiä ihmisiä ja näiden läheisiä, esimerkiksi aikuisia lapsia, puhumaan avoimemmin raha-asioista.
– Monelle voi olla arka paikka puhua siitä, mitä siellä tileillä on. Olisi hyvin tärkeää, että läheiset kävisivät iäkkäämpien kanssa keskusteluja, että millä tavalla opittaisiin nykymaailman vaatimuksia, Hahl sanoo.
Nykyään on vaikea pärjätä arjessa, jos mobiilipankkiasiat eivät ole hallussa.
– Läheisten apu, taitojen valmentaminen ja ylläpito olisi tärkeää. Kannattaa myös miettiä sitä, että mihin kaikkiin tileihin kannattaa olla ristiin käyttöoikeudet.
Tilin saldo bulvaanin verkkopankissa. Kuva: Poliisi
Hahl sanoo, että kannattaa myös miettiä, tarvitseeko kaikkien varojen olla pankkitilillä vai voisiko olla muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi varat ovat paremmin turvassa, jos jakaa varansa käyttötilille, jossa pitää pienempää summaa ja loput turvatummille säästötileille.
– Näitä ajatuksia on tutkijana herännyt, kun on joutunut näitä tarinoita kuuntelemaan. On kurjaa, miten hurjaan tilanteeseen nämä uhrit ovat yhtäkkiä joutuneet vain siksi, että he ovat uskoneet, että tämä soittaja yrittää auttaa heitä keskellä huijausta.
Hahl pohtii, että iäkkäämmällä sukupolvella on opittua hyväuskoisuutta viranomaisia kohtaan.
– Nykyään ihmiset osaavat olla kriittisempiä sitä kohtaan, mitä he kuulevat ja näkevät.
Kuitti bulvaanin ostamista matkapuhelimista. Kuva: Poliisi
Poliisi on pystynyt palauttamaan uhreille 870 000 euroa yhteistyössä pankkien kanssa. Poliisin tiedossa on, että rikollisorganisaation tekemien rikosten riskivahinko on kaiken kaikkiaan jo yli 10 miljoonaa euroa.
Hahl sanoo, että hän ei voi enää antaa toivoa, että suurempia summia saataisiin enää palautettua uhreille. Tulevassa oikeudenkäynnissä saattaa tulla erilaisia korvausvaatimuksia, mutta Hahl on epäileväinen sen suhteen, että useimmat uhrit näitä korvauksia oikeasti näkisivät.
– Kun on 220 uhria, niin voi olla vähän haastavaa saada rahaa takaisin.
Näin vältät huijatuksi tulemisen
-
Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on totta. Kysy itseltäsi nämä kolme kysymystä: Miksi juuri minua lähestytään? Mitä minulta tosiasiassa halutaan? Mitä riskejä minulle koituu, jos teen niin kuin kehotetaan?
-
Epäilyttäviin ja tuntemattomilta tulleisiin kirjeisiin, teksti- tai sähköpostiviesteihin ei ole syytä vastata. Viestit voi hävittää kuten muunkin roskapostin.’
-
Rahaa ei tule mistään ilmaiseksi rehellisellä tavalla.
-
Tilinumeroita tai passitietoja ei pidä lähettää tuntemattomille.
-
Ulkomaisia, postitse toimitettuja shekkejä ei ole syytä ottaa lunastettavaksi.
-
Rahojen lähettäminen luottokorttinumeroiden ja erilaisten rahansiirtokoodien avulla on arveluttavaa.
-
Sähköpostiosoitteet on syytä selvittää. Vakavasti otettavat yritykset eivät käytä internetin ilmaispostiosoitteita.
Lähde: Poliisi.fi/petosrikokset