Opetusneuvos Jukka Eero Wuorinen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipiteissä, että Suomen koulutustason laskua on liioiteltu.

Romahdusnarratiivi juontaa Wuorisen mukaan tilastosta, jossa vertaillaan kuinka suuri osuus kunkin maan 25–34-vuotiaista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Suomessa kuitenkin opiskellaan pitempään ja valmistutaan vanhempina kuin verrokkimaissa.

– Onkin totta, että Suomessa tuossa ikäkohortissa koulutettujen osuus on junnannut pitkään 40 prosentin tietämillä, hän kirjoittaa.

Suomessa korkeakoulujen alempi tutkinto suoritetaan keskimääräinen 28-vuotiaana.

– Siksi arvion kohteena olevasta ikäkohortista (25–34-vuotiaat) puuttuvat Suomen osalta kaikki edelleen opiskelevat. Muissa maissa 25-vuotiaat ovat jo vahvasti työelämässä, kun meillä vielä opiskellaan, Wuorinen toteaa.

Etlan toimitusjohtaja, ekonomisti Aki Kangasharju kommentoi kirjoitusta X-alustalla.

– Hienoa, jos koulutustaso onkin mainettaan korkeampi. Sitten on kuitenkin jälleen yksi tekijä vähemmän etsittäessä syitä Suomen heikolle talouskasvulle, Kangasharju toteaa.

Hidasta siirtymistä korkea-asteen opintoihin selittävät Wuorisen mukaan monet maassamme tehdyt toisen asteen koulutuksen koulutuspoliittiset ratkaisut.

Väylä ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on päästetty kuivahtamaan, ja lukiolaisista pian jo puolet tekee tutkintoa yli kolme vuotta.

Ylioppilastodistuksen merkityksen kasvu korkeakouluvalinnoissa on johtanut siihen, että ylioppilaskokeita tehdään ja uusitaan useita kertoja. Lisäksi kirjoitettavien aineiden valikoimaa ollaan lisäämässä.

– Tätä taustaa vasten OECD:n maaraportin ehdotus ylioppilaskirjoitusten jatkuvien uusimisten rajoittamisesta on perusteltu, Wuorinen sanoo.

Myös yleinen asevelvollisuus hidastaa Suomessa korkeakouluun siirtymistä. Siksi Wuorisen mukaan asevelvollisuuden laajentamista pohdittaessa pitäisi huomioida myös sen vaikutukset opiskeluun.