Pori Energiasta saatua pääomaa pitää varjella, jotta myös sijoitustuotot kasvavat ajan kanssa.
Puheen klangi on muuttunut Porin kaupungintalossa. Mutkat oikaisten nyt kaikuu viesti, jossa talousongelmat on selätetty ja tulevaisuus vaikuttaa valoisalta.
On erinomaista, että joku taho luo tulevaisuudenuskoa nykyisessä taloustilanteessa.
Suunnanmuutoksen taustalla on Pori Energian myynti. Porin kaupunginhallitus päättää maanantaina, minkä kolmen institutionaalisen sijoittajan haltuun jaetaan 300 miljoonaa euroa.
Huojentava tieto on, että kaupunki ei itse ala sijoittaa tai käyttää investointeihin kauppahinnasta yli jäänyttä 66 miljoonan varallisuutta. Tämäkin potti on tarkoitus antaa ammattimaisten varainhoitajien sijoitettavaksi.
Ainakin kaupungin virkahenkilöjohdossa tunnelmat ovat kaksijakoiset. Tekisi mieli paukutella henkseleitä onnistuneesta myynti- ja kilpailutusprosessista, mutta samalla välttää viestiä, että rahaa on yllin kyllin.
Kaupungin taloudenpitoa avittaa sijoituksista vuosittain ulos otettava 14 miljoonan potti. Summa vastaa noin 4 prosentin sijoitustuottoa koko myyntisummasta, jolloin siis pääomaa ei pystyttäisi kartuttamaan.
Kaupunki asetti varainhoidolle tavoitteeksi 6–8 prosentin tuotot. Jos tuotto olisi 8 prosenttia, voisi pääoma kasvaa kaupungin tuloutuksen jälkeen samaisella noin 14 miljoonalla eurolla. Tuottotavoite on kunnianhimoinen.
Olisi toki ollut eduksi, jos sijoitustuotot olisi voitu rauhoittaa alussa muutamaksi vuodeksi ja sijoittaa kaikki tuotto takaisin pääomaan. Tämä ei ollut mahdollista kaupungin taloustilanteen vuoksi.
Ehdoton tavoite pitää olla, että sijoitustuotoilla kasvatetaan myös pääomaa, koska vain näin saadaan hyödynnettyä korkoa korolle -ilmiötä.
Pori Energian myynnin onnistuminen mitataan lopulta sillä, miten pääomaa pystytään kartuttamaan ja sitä kautta kasvatettua myös sijoitustuottoja.
Valistunut arvaus on, että jossain vaiheessa politiikan kentältä nousee ehdotus pääoman hyödyntämisestä tärkeään investointiin. Poliittista riskiä on hallittava maalaamalla realistinen kuva, mitä pääomien syöminen tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Samalla kun pääomaa kulutetaan, sijoitustuotot vähenevät ja turmiollinen kierre valmis.
Isokin omaisuus on lopulta helposti tuhlattavissa. Kyseessä on lopulta porilaisten veronmaksajien omaisuus, jollaisena sitä on kohdeltava.
Sijoittamisesta on tullut viime vuosina jopa trendikästä, ja pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omistaa vajaat 37 prosenttia suomalaista. Tätä kautta ymmärrystä löytyy hyvin kaupungin ajatuksille sijoittaa energiayhtiön myyntitulot kokonaisuudessaan.
Toivottavasti ymmärrystä löytyy ainakin päättäjiltä myös silloin, kun markkinat sukeltavat ja tuottotavoite ei täyty. Jos ja kun omaisuus hetkellisesti sulaa, ylilyönnit ovat mahdollisia. Sijoittaminen ei ole pelkkää voittokulkua, vaan pitkää peliä, jossa kärsivällisyys tuottaa yleensä parhaan lopputuloksen.
”
Ehdoton tavoite pitää olla, että sijoitustuotoilla kasvatetaan pääomaa, koska vain näin saadaan hyödynnettyä korkoa korolle -ilmiötä.
Pori Energian vähemmistöosuuden ostanut Polhem Infran toimitusjohtaja Anna Elmfeldt vieraili Porin kaupungintalossa viime tammikuussa. Vierellä kuunteli kaupunginjohtaja Lauri Inna. Nyt myyntiprosessissa on päästy vaiheeseen, jossa kaupunginhallitus valitsee institutionaaliset sijoittajat hoitamaan myynnistä saatua pääomaa. Kuva: Veera Korhonen