SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee alipalkkauksesta seuraavia heikkoja rangaistuksia. SAK julkaisi 12 ehdotusta työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi.
Puheenjohtajat Jarkko Eloranta (SAK), Kimmo Palonen (Rakennusliitto), Annika Rönni-Sällinen (Pam) ja Riku Aalto (Teollisuusliitto) SAK:n tilaisuudessa perjantaina. Johannes Ijäs
SAK:laiset ammattiliitot lyövät pöytään oman 12 kohdan listansa työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden torjumiseksi Suomessa.
Työperäisestä hyväksikäytöstä on jälleen noussut laaja keskustelu. STT:n viime viikonloppuisessa kohua herättäneessä jutussa käsiteltiin Turun telakan alihankkijoilla työskennelleiden ukrainalaisten työntekijöiden oloja.
Toimittaja Paavo Teittisen tuoreessa kirjassa puolestaan nostetaan esiin väitettyä monilla aloilla tapahtuvaa ihmiskauppaa ja työntekijöiden hyväksikäyttöä.
Ay-liike vaatii puuttumista Suomessa rehottavaan ilmiöön.
– Meidän pitäisi pystyä nostamaan kiinnijäämisen riskiä niiltä, jotka tekevät väärin, jättävät velvoitteensa hoitamatta tai rikkovat lakia. Sitten myös niin, että ne rangaistukset, jotka seuraavat, olisivat tuntuvia. Tällä hetkellähän työmarkkinarikollisuus on kohtalaisen riskitön ja kannattava bisnes. Sen takia tietysti sitä meillä niin paljon myös esiintyy, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi SAK:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa perjantaina.
– Kun vaikkapa alipalkkauksesta on puhuttu, mikä rangaistus se on, että kiinni jäädessä joudut sitten maksamaan sen palkan, jonka muutenkin olisi joutunut maksamaan, hän jatkoi.
Toisin sanoen rangaistuksia pitäisi koventaa.
Kiitosta kanneoikeus-kannasta
Eloranta sanoi SAK:n tutkineen ennen eduskuntavaaleja, että esimerkiksi kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista 83 prosenttia suhtautuisi myönteisesti alipalkkauksen kriminalisointiin.
SAK näkee, että kriminalisoinnin voisi suorittaa erillisellä pykälällä ilman minimipalkkalakiakin. Esimerkiksi oikeusministeri Leena Meri (ps) on ollut asiasta eri mieltä.
Elorannan mielestä hallituksen tällä kaudella tekemät työmarkkinauudistukset todennäköisesti entisestään helpottavat työmarkkinarikollisuuden rehottamista.
Hän kiitti oikeusministeri Leena Mereä (ps) tämän henkilökohtaisesta kannasta, jonka mukaan ammattiliittojen kanneoikeutta voisi selvittää. Tällöin liitot voisivat ajaa työntekijöiden puolesta asiaa, jos nämä olisivat kohdanneet työperäistä hyväksikäyttöä.
Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palosen mukaan rakennusalalla työperäinen hyväksikäyttö ilmenee erityisesti aliurakointiketjuissa ja vuokratyövoiman käytössä. Nimenomaan ulkomaiset työntekijät ovat hyväksikäytön kohteena.
Koska valvonnan viranomaisresurssit ovat olemattomat, Rakennusliitto satsaa itse valvontaan.
Hänkin valitti sitä, että alipalkkaukseen ei ole kunnolla puututtu lailla. Kiinnijäämisen riski on pieni ja sanktiot olemattomia.
Rakennusliitto on esittänyt, että tilaajalle ja pääurakoitsijoille tulisi taloudellinen vastuu koko alihankintaketjussa siitä, että palkat ja työehdot ovat lakien ja työehtosopimusten mukaisia.
Kovia väitteitä hallituksen toimista
Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mielestä nykyhallituksen toimet ovat asettaneet Suomeen töihin tulleet entistä vaikeampaan asemaan ja riippuvaisemmaksi omasta työnantajastaan.
Esimerkiksi niin kutsuttu kolmen kuukauden sääntö estää Rönni-Sällisen mukaan sitä, että omaa työnantajaa uskallettaisiin kritisoida epäkohdista.
Säännön mukaan Suomessa työtä tekevän kolmannen maan kansalaisen on poistuttava maasta, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että heidän kokemuksensa on, että valtaosassa isoista Suomessa tehtävistä investoinneista olisi jonkinlaista väärinkäytöstä tai työperäistä hyväksikäyttöä.
Riski ”jopa olematon”
Työministeri Matias Marttinen (kok) on ilmoittanut ottavansa Turun telakan alihankkijayhtiöissä uutisoidut ongelmat esiin harmaan talouden vastaisessa johtoryhmässä, jota hän johtaa. Tätä Riku Aalto pitää painavana viestinä ja katsoo, että se osoittaa, että vastuu asiassa ei ole pelkästään Meyer Turulla vaan myös maan hallituksella on velvollisuus toimia.
Työministeri Matias Marttinen (kok). TIINA SOMERPURO
Ylipäänsä työperäisen hyväksikäytön ongelman ytimissä on Aallon mielestä viranomaisvalvonnan heikkous.
– Kiinnijäämisen riski Suomessa on jopa olematon ja se ruokkii hyväksikäyttöä ja harmaata taloutta, hän näki SAK:n tiedotustilaisuudessa.
Aallon mukaan viranomaisvalvonnan resursseja on lisättävä merkittävästi.
– Verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja poliisin resursseja on vahvistettava kymmenillä miljoonilla euroilla.
12 ehdotusta
Tässä ovat SAK:n ja jäsenliittojen toimenpide-ehdotukset työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi:
1. Alipalkkauksen kriminalisointi
2. Viranomaisille riittävät resurssit ja toimivaltuudet työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi ja siitä johtuvan harmaan talouden torjumiseksi
3. Tilaajavastuun laajentaminen
4. Hankintalain täsmentäminen
5. Työnteko-oikeuden varmentaminen rakennusalalla
6. Veronumeron laajentaminen
7. Sekä ammattiliittojen kanneoikeuden että ryhmäkanneoikeuden laajennus työlainsäädäntöä koskeviin oikeusjuttuihin
8. Työehtosopimuksen tulkintaetuoikeuden siirtäminen työntekijäpuolelle
9. Työsopimusten muodolla kikkailulle on säädettävä lainsäädännölliset rajat, jotka ehkäisevät nykyistä paremmin työperäistä hyväksikäyttöä
10. Selvitetään käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönoton laajentamista
11. Yritysvastuusääntelyn vahvistaminen
12. Toimenpiteiden vaikuttavuuden takaamiseksi uhreille on taattava tosiasiallinen mahdollisuus saada oikeutta
SAK on avannut ehdotuksia enemmän nettisivuillaan.