Helsingissä tällä viikolla pidetyssä tähtitieteilijöiden kokouksessa esitettiin uusi arvio mahdollisten vieraiden sivilisaatioiden lukumäärästä ja keskimääräisestä iästä. 

”Maan ulkopuoliset älylliset olennot ovat galaksissamme luultavasti melko harvinaisia”, toteaa Manuel Scherf Itävallan tiedeakatemian avaruustutkimuslaitoksesta.

Arvio perustuu sopivien planeettojen vähyyteen. Scherfin mukaan teknologinen sivilisaatio voi kehittyä vain sellaisella planeetalla, jossa on pääasiassa typestä ja hapesta koostuva kaasukehä, sekä jonkin verran hiilidioksidia.

Esimerkiksi happea pitää olla kaasukehässä vähintään 18 prosenttia, jotta tuli pystyy palamaan. Ilman tulta metalleja ei pystyttäisi sulattamaan ja teknologisen sivilisaation kehittäminen olisi vähintäänkin haasteellista.

Toisaalta myös esimerkiksi hiilidioksidia pitää olla riittävästi, jotta kasvit voivat yhteyttää ja tuottaa ravintoa sekä happea. Liian suuri määrä hiilidioksidia voi kuitenkin muuttaa kaasukehän myrkylliseksi elämälle.

Kaasukehien lisäksi toinen suuri rajoite on näiden teknologisten sivilisaatioiden keskimääräinen elinikä. 

”Jotta kymmenen sivilisaatiota voisi olla olemassa samaan aikaan meidän sivilisaatiomme kanssa, niiden keskimääräisen eliniän on oltava yli 10 miljoonaa vuotta”, Scherf kertoo. 

Scherfin tutkimuksen mukaan olemme siis joko yksin koko galaksissamme, tai sitten sivilisaatiot ovat niin pitkäikäisiä, että jaamme Linnunradan paljon meitä vanhempien sivilisaatioiden kanssa.

Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 7/2025.