Geologian tutkimuskeskus tutkii kahdeksalta vanhalta kaivoalueelta, löytyykö niiden rikastushiekasta yhä arvokkaita metalleja.
Avaa kuvien katselu
Kenttäpäällikkö Hannu Pelkonen ja tutkimusassistentti Petri Lippo valmistelevat kairakonetta näytteenottoa varten Laukunkankaalla. Kuva: Mari Kivinen/Geologian tutkimuskeskus
Geologian tutkimuskeskus GTK selvittää, voisiko vanhojen kaivosalueiden jätteistä löytyä käyttökelpoisia raaka-aineita, esimerkiksi arvokkaita akkumateriaaleja. Syynä on EU:n jäsenmaille antama asetus, jolla yritetään varmistaa esimerkiksi puhtaan siirtymän kannalta kriittisten raaka-aineiden saanti.
Geologian tutkimuskeskus tutkii kahdeksan vanhan kaivoksen jätealueet.
Enonkoskella etsitään kobolttia
Syyskuun lopussa GTK otti näytteitä esimerkiksi Enonkosken Laukunkankaan kaivosjätealueelta.
Laukunkankaalla toiminut Outokumpu oy:n kaivos tuotti vuosina 1984–1994 nikkeliä ja kuparia. Malmi, josta nikkeliä ja kuparia erotettiin, sisälsi myös kobolttia, jota käytetään tänä päivänä akuissa.
Nyt Geologian tutkimuskeskus tutkii, onko alueelle läjitetyssä rikastushiekassa niin paljon kobolttia, että sitä voisi hyödyntää.
Avaa kuvien katselu
GTK kairasi näytteitä Laukunkankaan rikastushiekkakentältä puolen metrin välein. Kuva: Mari Kivinen/Geologian tutkimuskeskus
Erikoistutkija Mari Kivinen kertoo, että koboltti on erityisen kiinnostava, sillä se on EU:n kriittiseksi määrittelemä raaka-aine.
EU on listannut 34 kriittistä materiaalia, joilla on suuri taloudellinen merkitys Euroopalle, ja joiden toimitushäiriön riski on suuri.
– Jos kaivosten jätealueilta pystyttäisiin tuottamaan raaka-aineita, se vähentäisi varsinaisen kaivostoiminnan tarvetta, Kivinen sanoo.
Näitä alkuaineita GTK etsii kaivosalueilta
- Kotalahdessa: kupari, nikkeli ja koboltti
- Hammaslahdessa: kupari, sinkki ja kulta
- Orijärvi: kupari, sinkki, lyijy, kulta ja hopea
- Vihanti: kupari, sinkki, lyijy, kulta ja hopea
- Enonkoski: kupari, nikkeli ja koboltti
- Makola: kupari, nikkeli ja koboltti
- Rautuvaara: rauta, kupari ja kulta
- Saattopora: kulta, hopea ja kupari
- Vuonos: kupari, nikkeli, koboltti, sinkki, seleeni, kulta ja hopea
Tuskin löytyy suuria määriä
Mari Kivisen mukaan Enonkosken kaivosalue on sen verran pieni, että sieltä tuskin löytyy kovin suuria määriä kiinnostavia metalleja. Asia on silti tärkeä selvittää, jotta ymmärrys lisääntyisi.
– Olisi arvokasta, jos jo kerran hyödynnetystä aineksesta saataisiin otettua irti vielä lisää.
Rikastushiekan uudelleen käsittely vähentäisi myös sen ympäristölle aiheuttamaa kuormaa, kun ympäristölle haitalliset aineet, kuten metallit, eivät kulkeutuisi maaperään ja vesistöön vaan ne otettaisiin talteen.
Avaa kuvien katselu
Tutkimusassistentti Juha Vuohelainen ja geologi Matti Kinnunen pussittavat rikastushiekkanäytteitä. Taustalla tutkija Johanna Tepsell. Kuva: Mari Kivinen/Geologian tutkimuskeskusKaivoksen omistajalla ei suunnitelmia
Jos esimerkiksi Enonkoskelta löytyisi kobolttia, seuraavaksi pitäisi tutkia, miten siitä saataisiin eroteltua rikastushiekasta niin, että se olisi taloudellisesti kannattavaa.
Outokumpu oy:llä ei tässä vaiheessa ole suunnitelmia vanhojen kaivostensa jätteiden hyödyntämiseksi. Yhtiö on antanut luvan tehdä tutkimuksia alueella, sillä kiertotalous on osa heidän strategiaansa.
Outokummun ympäristö- ja biodiversiteettihankkeista vastaava päällikkö Kirsi Johansson arvelee, että edessä on vielä pitkä tie ennen kuin selviää, onko jätehiekassa arvokkaita metalleja.
– Etsimme vastausta myös siihen, mihin niitä voisi hyödyntää.
EU:n tavoitteet työllistävät Geologian tutkimuskeskusta myös muun muassa Lapissa. Videolla kerrotaan, miten Geologian tutkimuskeskus skannaa maaperää Ylitorniolta Tervolaan, koska EU etsii kobolttia ja kuparia.