Valiokuntien puheenjohtajat eivät kommentoi suoraan Eagle S -oikeustapausta, mutta katsovat yleisellä tasolla, että lainsäädäntöä olisi syytä tarkastella.
Helsingin käräjäoikeus jätti yllättäen syytteen ja siihen perustuneet korvausvaatimukset tutkimatta Eagle S -alusta koskevassa tapauksessa. Syy: asiaan ei voitu soveltaa Suomen rikosoikeutta.
Helsingin käräjäoikeus tiedotti yksityiskohdista perjantaina ja Iltalehti uutisoi asiasta.
Käräjäoikeuden päätös on aiheuttanut runsaasti keskustelua. Kiinnostavaa on seurata jatkossa myös kansainvälistä reaktiota, koska Suomi sai aiemmin runsaasti kiitosta aluksen, jonka on arveltu kuuluvan Venäjän varjolaivastoon, pysäyttämisestä ja tutkimisesta. Nyt oikeus ei voinut asiaa edes tutkia.
Syyttäjä ei halunnut ottaa kantaa siihen, oliko taustalla Venäjän hybridivaikuttamista ja tästä asiasta ei edes keskusteltu oikeudessa.
Hybridivaikuttamiseen liittyy yleisesti se, että tekijää tai teon tahallisuutta on vaikea todistaa.
”Seuraan nyt suurella mielenkiinnolla”
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto kehuu yhä Suomen viranomaisia siitä, miten he aikoinaan hoitivat jämäkästi ja esimerkillisesti Eagle S:n pysäyttämisen ja tutkimisen. Aluksen ankkuri oli pudonnut mereen ja merenalaisia kaapeleita katkesi.
Viranomaisten toiminnasta on Autton mukaan tullut paljon kiitosta myös liittolaismaiden kollegoilta erityisesti Itämeren piirissä mutta laajemminkin.
Yksittäistä oikeustapausta Autto ei kommentoi, koska Suomessa on itsenäinen tuomioistuinlaitos, joka tekee omat ratkaisut.
– Mutta varmasti aivan samalla tavalla niin kuin kaikki suomalaiset puolustusvaliokunnan puheenjohtajana seuraan nyt suurella mielenkiinnolla valtakunnansyyttäjän ratkaisua siitä, miten tämä prosessi mahdollisesti jatkuu.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.
”Nopeasti pykälät kuntoon”
Autto painottaa, ettei itse ole lainoppinut. Hän pohtii muutoinkin lainsäädäntökysymyksiä vain yleisellä tasolla ottamatta kantaa Eagle S:n tapaukseen oikeuskäsittelyssä.
– Lain säätäjänä olen ymmärtänyt, että kansainvälisen merioikeuden mukaan toisen valtion tai yksityisenkin omaisuuden vahingoittaminen kansainvälisillä merialueilla on merirosvousta, hän näkee.
– Mikäli on niin, että meillä eivät pykälät ole ajan tasalla ja tuomioistuimet eivät pysty viemään vastuuseen kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen tarkoittamasta merirosvouksesta, Suomessa pitää nopeasti saattaa pykälät kuntoon. Niillä voitaisiin sitten rangaista merirosvouksena pidettävästä toiminnasta kuten vedenalaisen infrastruktuurin tuhoaminen on, Autta jatkaa.
Aukkojen tilkitsemistä
Autton mukaan oikeustapaus kertoo myös jälleen kansainvälisten sopimusten tulkinnan haavoittuvuudesta.
Autto toteaa jälleen yleisellä tasolla, että Venäjän länttä vastaan käymä hybridisota perustuu nimenomaan sopimusten ja lainsäädännön heikkojen kohtien hyväksikäyttämiseen.
– Tietenkin me Suomena teemme kaiken aikaa töitä, että me pystymme tilkitsemään mahdollisia aukkoja jo ennalta. Nyt sitten tällainen tuomioistuinkäsittely voi tietenkin paljastaa jonkin uuden puutteen ja heikon kohdan meidän lainsäädännössämme.
Eagle S -alus. Mikko Huisko
– Kun haavoittuvuuksia voi tulevaisuudessa olla muitakin, Suomen täytyy tietoliikenteen, energian, tavaroiden, siirtoyhteyksien ja logistiikan osalta nopeasti vahvistaa yhteyksiä maarajojen yli Ruotsiin ja Norjaan. Se on ainoa tapa, jolla meille elintärkeät yhteydet ovat varmasti omissa käsissämme. Tätäkin tietysti tehdään kaiken aikaa, mutta sitä pitää entisestään nopeuttaa.
”Valitettavaa”
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) kommentoi Eagle S -oikeudenkäyntiä sanoen pitävänsä ikävänä, että kansainvälinen merioikeussopimus ”on niin aukollinen”.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd). Petteri Paalasmaa
– Mutta kyllähän tulkinnanvaraisuus koski sitä, pystytäänkö näyttämään riittävästi törkeää tuottamuksellisuutta tai tahallisuutta. Sehän olisi sitten tullut tänne oikeaan käräjäpaikkaansa Suomeen tutkittavaksi, jos tahallisen törkeän tuhotyön pystyisi osoittamaan. Kyllähän vahinkojen määrä on riittävä siihen. Se on sitten tulkintakysymys, miten kerätty välillinen näyttö riittäisi. Nyt käräjäoikeus on päätynyt tällaiseen ratkaisuun, mikä on tietysti aineellisen oikeuden toteutumisen kannalta valitettavaa.
Käräjäoikeus katsoi tiedotteensa mukaan, että teosta ei ollut aiheutunut tuhotyön tai törkeän tuhotyön tunnusmerkistön edellyttämiä seurauksia Suomen energiahuollolle tai tietoliikenteelle.
Koskinen muistuttaa, että asia saattaa edetä hovioikeuteen. Lippuvaltioiden kauttakin voitaisiin pyrkiä toteuttamaan rikos- ja vahingonkorvausvastuuta. Jälkimmäinen olisi Koskisen arvion mukaan kuitenkin hankalaa, hidasta ja saattaisi myös epäonnistua.
Yleisellä tasolla Koskinen pohtii, että laissa voisi pyrkiä laajentamaan spektriä, jolla tämänkaltaiset tapaukset tulisivat vahinkoa kärsineiden rantavaltioiden oikeusistuimien käsiteltäviksi.
– Kansainvälisessä merioikeusyleissopimuksessa olisi varmasti paljonkin kehitettävää, kun on uusia ilmiöitä, joita siinä ei ole ajateltu. Mutta se on hidas työ.
Kansallisesti kannattaisi Koskisen pitää selvittää, mitkä ovat rajat ja määrittelyt, jotka oikeuttavat tuomaan talousvyöhykkeellä varsinaisen aluemeren ulkopuolellakin tapahtuneet rikokset kansallisesti käsiteltäväksi.
– Tässä varmaan voi jotain säätövaraa olla.
Cookinsaarilta
Eagle S:n tapauksessa käräjäoikeus katsoi, että ankkurin putoaminen oli johtunut sen kiinnitysmekanismin rikkoutumisesta.
”Vastaajien väitetyt laiminlyönnit olivat liittyneet heidän tehtäviinsä aluksella, minkä vuoksi kysymys oli käräjäoikeuden arvion mukaan Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen tarkoittamasta merenkulkuonnettomuudesta, jonka osalta rikosoikeudellinen toimivalta kuului aluksen lippuvaltion tai vastaajien kansallisuusvaltioiden tuomioistuimille”, käräjäoikeus tiedotti.
Syyttäjä oli vaatinut Cookinsaarille rekisteröidyn Eagle S -tankkerin kapteenille, yliperämiehelle ja toiselle perämiehelle vähintään kahden ja puolen vuoden vankeutta törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syytetyt ovat Intian ja Georgian kansalaisia ja he ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Suomen valtio joutuu maksamaan Eagle S -päällystön lähes 200 000 euron oikeudenkäyntikulut.