Iltalehden verkkosivut täyttävät tänään 30 vuotta. Mutta miten kaikki aikanaan alkoi?
– Eiköhän me seuraavaksi pohdita, mitä tehtäisiin internetin suhteen.
Nämä sanat tulivat Kauppalehden tuolloisen päätoimittajan, Aamulehti-yhtymän ja suomalaisen journalismin vahvan miehen Hannu Olkinuoran suusta Tampereen lähellä jo vuonna 1993. Erään toimitusjärjestelmäprojektin lopettajaisissa oli koolla sekä journalisteja että teknistä väkeä, muistaa tapahtumaan osallistunut Juha Jaakkonen, Iltalehti Onlinen ensimmäinen toimituspäällikkö.
– Konsernissa kiinnostuttiin nettihommista ja ajateltiin, että kyllähän me perhana voitaisiin olla tuossa edelläkävijöitä, Jaakkonen kertoo.
Paljon tapahtui siis jo ennen kuin Iltalehti Online avautui 5.10.1995.
Kun Jaakkosen ja muutaman muun kiinnostuneen kädet olivat Tampereen lähistöllä nousseet, silloisessa Aamulehti-yhtymässä alettiin vuonna 1994 tehdä yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun teekkarien kanssa. Perustettiin yhteinen OtaOnline-hanke. Mitään julkaisujärjestelmiä ei ollut, mutta pieni ryhmä teekkareista oli tietoinen erilaisista nettityökaluista.
OtaOnlinesta tuli eräänlainen verkkolehti, jolla oli noin 3000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Siitä saatiin arvokasta käyttäjäkokemusta.
Aamulehti-yhtymän ja Iltalehden sisällä hanke sai tukea ylhäältä. Jaakkosen mukaan toimitusjohtaja Matti Packalén oli isähahmo, jolla oli näkemys, että nettiin ollaan menossa ja siihen tarvitaan apua. Mauri Mattsson, Iltalehden kakkospäätoimittaja, innostui myös hankkeesta Jaakkosen mukaan valtavasti.
Kamala kenraaliharjoitus
Pitkän kehitysprojektin jälkeen odotti Iltalehti Onlinen julkaisupäivä. Jaakkonen muistaa kuitenkin hyvin myös sitä edeltävän päivän, kun Oopperatalolla oli Iltalehden syntymäpäiväjuhla sidosryhmille.
– Minut oli pyydetty esittelemään Iltalehti Onlinea. Monet kävivät katsomassa ja totesivat, että täähän on ihan huono, että ei kukaan rupea tämmöistä käyttämään, kun sivutkin tulevat esiin noin hitaasti, Jaakkonen hymähtää ja näyttää käsillään, miten sivu latautui esiin vaiheittain.
– Se ei ollut tietenkään Oopperatalon vika pelkästään, vaan kaikki verkkoyhteydet olivat tuolloin helkkarin hitaita.
Suomalaisten netinkäytön mittakaavasta kertoo se, että joulukuussa 1994 Suomessa oli alle 70 000 nettiin kytkettyä tietokonetta.
Verkkoyhteyksien haasteista huolimatta Iltalehti Online meni julki. Se oli silloin hyvin erilainen palvelu kuin nykyinen Iltalehti.fi.
– Aluksi pitkään kopioitiin printin juttuja verkkoon. Tuntuu tänä päivänä älyttömältä järjestykseltä. Noin 100 juttua verkkoon kuvineen kaikkineen heti alkupäivistä lähtien, Jaakkonen kertoo.
Iltalehti Onlinen etusivu syksyllä 1996. Varsinainen nettilehden kansi aukesi vasta, kun oli rekisteröitynyt tältä sivulta.
Verkkotoimittajana työskenteli tuolloin Antti Haarala, josta tuli myöhemmin Iltalehden tekninen tuottaja ja verkkopalvelupäällikkö.
– Meitä oli kolme ihmistä vuorossa tekemässä päivän lehteä. Rakennettiin etusivuja ja valikoitiin artikkeleita eri osastoilta, ja klo 11 aina julkaistiin, Haarala muistelee.
Keväällä 2000 Iltalehdessä verkkotoimittajana aloittanut ja sittemmin uutispäälliköksi ja esihenkilöksi edennyt Timo Melari muistaa yhä, miltä Iltalehden etusivu näytti tuolloin. Se muistutti paperisen lehden kantta, eräänlainen digitaalinen versio siitä. Kansikuvasta haluamaansa juttua klikkaamalla pääsi tiettyyn juttuun.
Verkkolehteen piti aluksi rekisteröityä, jotta sitä pääsi lukemaan. Haaralan mukaan Iltalehdellä oli satojentuhansien suomalaisten tietoja, mutta siihen aikaan niitä ei pystytty mainosmyynnissä hyödyntämään tai kohdentamaan. Elettiin hyvin erilaista aikaa digitaalisessa mainonnassa verrattuna tähän päivään.
Yleisömäärän mittaamiseen ei myöskään ollut samanlaisia mahdollisuuksia kuin nykyään, vaikka rekisteröitymisvaade tietyllä tavalla helpotti sitä. Ihan ensimmäisinä päivinäkin Iltalehti Onlinessa tehtiin Iltalehden arkiston mukaan 60 000 ”hittiä” eli käytännössä sivulatausta päivittäin.
Ensimmäisen vuoden aikana Iltalehti Onlineen rekisteröityi yli 120 000 käyttäjää. Vuonna 1998 Iltalehti Onlinessa oli parhaina kuukausina yli 100 000 eri lukijaa.
Se oli kuitenkin vielä pientä. Nykyään Iltalehti.fi:ssä vierailee tyypillisesti joka viikko noin 2,7 miljoonaa suomalaista, keskimäärin kaksi kertaa päivässä.
Näin Iltalehti Onlinen kävijämäärät kehittyivät alkuvuosina. Aiheesta tehtiin juttu paperiseen lehteen.
Kisaextroja ja kokeiluja
Päivittäinen uutisseuranta tuli nettiin vasta 2000-luvulla. Sitä ennenkin oli kuitenkin erityisseurantaa esimerkiksi urheilun arvokisojen aikaan.
– Kisaextra oli käsite erilaisissa arvokisoissa, yölläkin päivitettiin jo esimerkiksi Atlantan olympialaisten aikaan 1996. Johto tosin alkoi miettiä, että mikä oli kävijämäärä yöllä ja olivatko ne toimet panostusten arvoisia, Jaakkonen muistaa.
Muutakin kuin vain printtijuttuja tehtiin nettiin myös prinsessa Dianan kuoleman aikaan vuonna 1997.
Vuonna 2001 netti oli jo useamman suomalaisen käytössä. Silloin tapahtui isoja asioita ja nähtiin isoja kävijäpiikkejä.
– MM-hiihtojen dopingkäryn yhteydessä luvattiin printtilehdessä, että meillä ne on nimet heti netissä, kun ne tulevat julki. Eipä siinä meidän serverit sitten oikein kestäneet, Jaakkonen muistelee.
WTC-iskun aikaan suomalaiset vyöryivät myös nettiin syyskuisena iltapäivänä. Silloin Iltalehdessä oli jo nettiä tekevä iltavuorolainen, mutta prioriteetit olivat vielä vahvasti printissä, koska sen taloudellinen merkitys oli nettiin verrattuna jättimäinen.
– Minut komennettiin silloin tekemään printtiä seuraavaan päivään, vaikka olin verkon toimituspäällikkö, Jaakkonen naurahtaa.
Iltalehti Onlinen etusivu vuonna 2000.
Toimituksen sisällä nettiä tehnyttä porukkaa ei tuolloin vielä osattu arvostaa.
– Ei meillä ollut kunnon tilojakaan, oltiin jossain portaikon alla, ja suhtautuminen ei aina ollut kovin lämmintä. Kannibalisoinnista ja sellaisesta kuuli aina välillä. Vuosien ja vuosikymmenten aikana asenne muuttui kuitenkin täysin, Haarala sanoo.
Iltalehdessä tehtiin Onlinen yhteydessä ensimmäisten nettivuosien aikana monenlaisia eri kokeiluja. Oli erilaisia nettipelejä yhteistyökumppanien kanssa. Oli oma.fi-sivusto, jonne saattoi säilöä kuvia, tekstinpätkiä, ehkä videoitakin. Oli tilattavat tekstiviestiuutiset jo 1990-luvulla. Oli myös tekstiviesteillä pelattu Rockguru-niminen musiikkitietokilpailu.
Vuonna 2004 Iltalehti Online tarjosi mahdollisuuden tilata lööpin tekstiviestinä kännykkään. JARNO JUUTI
Digitaalinen strategia
Vuonna 2005 Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi ja kustantajaksi saapui Kari Kivelä. Printtilehti oli tuolloin vahvassa liidossa, levikkinsä osalta lähes lakipisteessään.
Suunta oli kuitenkin muuttumassa. Alma Media oli tehnyt strategian, joka perustui digitaaliseen kasvuun. Siksi nettiin alettiin panostaa, vaikka sen tuoma liikevaihto oli vain prosentin siitä, mitä printti toi irtonumero- ja mainosmyynnillä. Iltalehti Online tavoitti tuolloin 700 000 eri lukijaa viikossa.
– Totta kai oli sitä ajatuskulkua, että sahataan omaa oksaa. Mutta vasta-argumentti on se, että on parempi sahata itse kuin antaa sahata ulkopuolelta, vastustaa vahvoja kulutustottumuksen suuntauksia, Kivelä muistuttaa.
Vastakkainasettelua ei ollut vain printtilehden kanssa, vaan Kivelän mukaan tuohon aikaan Suomessa ja monessa muussakin maassa ajateltiin, että digitalisaation voittaja on televisio. Telkkari oli kyllä lähes jokaisessa kodissa, mutta siitä ei tullut jatkuvasti arjessa mukana olevaa päätelaitetta, jonka kautta esimerkiksi maksetaan laskuja tai ostetaan verkkokaupasta.
Alma Media oli myynyt MTV:n keväällä 2005 ennen Kivelän aloittamista. Maikkari oli silloin ylivoimainen markkinajohtaja hyvin pienessä digitaalisessa markkinassa.
Sittemmin tilanne on kääntynyt totaalisesti.
– Onneksi olin kuunnellut itseäni viisaampia, jotka olivat todistaneet, että television tekninen kapasiteetti on niin rajallinen, että se ei tule onnistumaan, Kivelä toteaa.
Vuonna 2009 Iltalehden nettisivut olivat jo nimeltään Iltalehti.fi, eivät enää Iltalehti Online. Nimi vaihtui vuonna 2006. Kari Pekonen
Oikeat ihmiset
Iltalehden resursseja alettiin Kivelän päätoimittajakaudella (2005–18) määrätietoisesti lisätä ja siirtää digitaaliseen tekemiseen. Nopeuden ja reaaliaikaisuuden vaade kasvoi jatkuvasti. Samoin monimediaalisuus: Iltalehdestä pystyi lukemisen lisäksi katsomaan videoita.
Uutiskilpailu verkossa oli ja on edelleen kovaa.
– Muistan, kun aiemmin printtiin keskittynyt konkaritoimittaja karjui kerran Kluuvikadulla taksin ovesta että ”Timo, pidätä hissiä!”, kun hän halusi päästä toimitukseen juuri julkisiksi tulleiden esitutkintamateriaalien kanssa. Nopeusvoitto piti kilpailijoista saada – ja saatiin. Silloin huomasi, että meidän uutiskoneisto oli keikahtanut hyvin uuteen aikaan, Timo Melari muistelee.
Digitaalisen journalismin kehittämisen lisäksi myöhemminkin tehtiin erilaisia kokeiluja. Kivelän aikana Iltalehti tarjosi muun muassa karttapalveluja sekä erityisen nopeasti latautunutta pelkistettyä uutissovellusta.
Käyttö alkoi myös siirtyä kohti mobiililaitteita, etenkin Iphonen saavuttua markkinoille.
– Pitkään yrityskäyttäjät dominoivat internetiä. Sitten se muuttui, ja kuluttajalaitteista tuli sofistikoituneempia, Kivelä kuvaa.
Vuonna 2017 Iltalehden jättänyt Haarala nostaa digitaaliselta matkalta kolme merkittävää kehityshetkeä.
– Siirtyminen ympärivuorokautiseen uutisseurantaan oli iso ponnistus, kaikki toimintatavat piti miettiä uusiksi. Mobiiliapplikaatioiden kehitys oli toinen iso juttu. Se nosti uutisten kulutusta räjähdysmäisesti. Kolmantena Facebookin ja somealustojen kehittyminen avasi uuden pelin ja mahdollisti uudenlaisen jakelun ja uusien lukijoiden tavoittamisen, Haarala summaa.
Iltalehden 45-vuotisesta taipaleesta kahden kolmasosan ajan digitaalisuus on ollut mukana. Kivelän mukaan 30-vuotinen menestystarina kulminoituu lopulta varsin yksinkertaiseen yhtälöön.
– Oikeat ihmiset löytyvät oikeille paikoille, ja strateginen tavoite on jaettu omistajien ja henkilöstön kesken. Asiakkaat tulevat sitten perässä kun huomaavat, että tuosta tulee jotakin.