Venäjä on monella mittarilla hyvin heikko Eurooppaan verrattuna, arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.

– Putinia pidetään jättiläisenä. Todellisuudessa Eurooppa on sotilaallisesti moninkertaisesti vahvempi — jos vain haluamme olla. Talous, teollisuus ja resurssit ovat puolellamme. Siten kysymys ei ole voimmeko, vaan päätämmekö olla, tietokirjailija ja europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok.) erityisavustaja Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hän muistuttaa, että ero Euroopan ja Venäjän talouksin välillä on kymmenkertainen. Euroopan talous on lähes 20 biljoonaa dollaria, kun taas Venäjän talouden koko on vain noin kaksi.

– Talous ratkaisee sodan, koska sillä kustannetaan aseet, huolto ja varastot. Tästä syystä lähtökohta on, että Euroopalla on ylivoima, jos päätämme panostaa.

Euroopassa myös käytetään puolustukseen rahaa huomattavasti Venäjää enemmän. Euroopan Nato-maiden puolustusbudjettien yhteenlaskettu summa oli viime vuonna noin 450 miljardia dollaria. Venäjä käytti asevoimiinsa noin 110 miljardia.

Vanhasen mukaan ero kasvaa entisestään tulevaisuudessa, kun Euroopan maat nostavat puolustusbudjettejaan kohti Naton Haagin huippukokouksessa sovittua tavoitetta.

Tulevaisuudessa Euroopan Nato-maiden puolustusbudjetti saattaa asiantuntijan mukaan ylittää 600 miljardin dollarin rajan.

Euroopalla on silti myös puutteita, vaikka puolustukseen käytetään Venäjää enemmän rahaa.

– Ammuksia kuluu rintamalla enemmän kuin tehtaat ehtivät valmistaa. Ilmatorjuntaa ja pitkän kantaman ohjuksia on liian vähän. Huoltoa ja varastoja pitää vahvistaa, jotta kapasiteetti pysyisi sodan rytmissä, Vanhanen listaa.

– Siksi Euroopan tuotantoa kasvatetaan nyt vauhdilla. Ensi vuonna esimerkiksi EU:n teollisuus valmistaa jo noin kaksi miljoonaa 155 millimetrin tykistön ammusta vuodessa. Tämä ylittää Venäjän kapasiteetin ja muuttaisi rintaman todellisuutta.

Vanhanen muistuttaa myös, että Venäjällä on heikkouksia. Ukrainan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ovat asiantuntijan mukaan poistaneet ajoittain käytöstä jopa 40 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista.

– Se tarkoittaa polttoainepulaa tankeille ja lentokoneille. Kun polttoaine loppuu, sota hidastuu.

Saksan panosta Euroopan puolustuskyvyn vahvistamisessa Vanhanen kuvaa merkittäväksi.

– Se käyttää jo lähes 90 miljardia dollaria puolustukseen ja kasvattaa edelleen. Kun Euroopan suurin talous investoi, se vetää mukanaan koko mantereen teollisuuden, tilauskirjat ja tuotantokapasiteetin.

Euroopan heikkouksina asiantuntija mainitsee hajautuneisuuden ja yhteisten standardien ja prosessien puutteen. Teollisuus kärsii myös raaka-aineiden ja komponenttien pullonkauloista.

Myös kyber- ja hybridiuhat muodostavat Vanhasen mukaan todellisen riskin.

Poimintoja videosisällöistämme

Järjestelmien lisäksi puolustukseen tarvitaan myös ihmisiä, asiantuntija muistuttaa.

– Aseet eivät sodi itsestään. Koulutus, henkilöstö ja reservit ratkaisevat, kuinka hyvin kalusto pysyy käytössä. Pitkäjänteisyys on välttämätöntä, koska poliittiset syklit ja talouspaineet voivat katkaista kasvun.

– Rahasta tämä ei jää kiinni. Covidin aikana löydettiin satoja miljardeja viikoissa. Energiakriisissä valtavat paketit rahoitettiin hetkessä. Jos löysimme satoja miljardeja näihin, miksi emme löytäisi niitä puolustukseen? Kyse on poliittisesta päätöksestä.

Vanhasen mukaan on selvää, että Euroopalla ei ole mitään hätää, jos poliittista tahtotilaa puolustuksen vahvistamiseen löytyy.

– Meillä on varat, teollisuus ja teknologia nousta sotilaalliseksi suurvallaksi. Putin ei ole jättiläinen. Lopetetaan märehtiminen ja keskitytään asiaan. Tämä on tahdon, ei kyvykkyyden kysymys.