Sijoittajien huomio on vähitellen siirtymässä Yhdysvaltain kolmannen vuosineljänneksen tuloskauteen. Vaikka tuloskausi käynnistyy toden teolla lokakuun puolivälissä, tulevan viikon “lämmittelyt” voivat vaikuttaa markkinoihin – varsinkin, kun makrotalouden tilastoja julkaistaan niukasti.
Vahvan alkupuoliskon jälkeen sijoittajat toivovat, että tuloskasvu jatkuu. Ennusteet näyttävät lupaavilta: FactSetin mukaan analyytikot odottavat S&P 500 -yhtiöiden kasvattavan tulostaan 8,0 prosenttia ja liikevaihtoa 6,3 prosenttia verrattuna viime vuoden vertailukauteen. Lisäksi nämä arviot ovat hieman nousseet raportointikauden lähestyessä, mikä on harvinaista: yleensä ennusteita leikataan ennen tuloskautta. Kolmannen vuosineljänneksen osakekohtaisen tuloksen (EPS) ennuste (yhteenlaskettu mediaani-EPS-ennuste kaikille indeksin yhtiöille) nousi 67,32 dollarista 67,41 dollariin kesäkuun lopun ja syyskuun lopun välillä.
Tyypillisenä neljänneksenä analyytikot laskevat tulosennusteita. Viimeisten viiden vuoden (20 kvartaalia) aikana EPS-ennuste on keskimäärin laskenut 1,4 prosenttia neljänneksen aikana. Kymmenen vuoden aikana (40 kvartaalia) keskimääräinen lasku on ollut 3,2 prosenttia ja kahdenkymmenen vuoden aikana (80 kvartaalia) 4,3 prosenttia.
Kulunut kolmas vuosineljännes oli ensimmäinen sitten viimeisen vuosineljänneksen 2021, kun analyytikot nostivat yhteenlaskettua EPS-ennustetta neljänneksen aikana.
Yhteensä 11:sta osakemarkkinan sektorista peräti kuuden EPS-ennusteita nostettiin vuosineljänneksen aikana. Nousua johtivat energia (+4,2 % EPS-muutos neljänneksen aikana) ja informaatioteknologia (+3,6 %). Toisaalta viidellä sektorilla ennusteet laskivat, eniten terveydenhuollossa (-7,3 %).
Sektorien tuloskasvuodotukset kuitenkin vaihtelevat suuresti. Teknologiayhtiöiden tulosten odotetaan kasvavan 20,9 prosenttia, kiitos tekoälyvalmiiden sirujen ja ohjelmistojen myynnin. Myös energiaa runsaasti kuluttavien datakeskusten ansiosta yhdyskuntahyödykealan yhtiöiltä odotetaan 17,9 prosentin tuloskasvua.
Muista sektoreista esimerkiksi finanssisektorin tulosten odotetaan nousevan 11,5 prosenttia. Sen sijaan energia-alan (tuloskasvuodotus -4,0 %) ja päivittäistavarayhtiöiden (-3,1 %) tulosten ennustetaan laskevan eniten: öljyn hintakehitys on ollut laskeva ja amerikkalaiset kuluttajat tarkkailevat edelleen kukkaroaan.
Ennätysmäärä teknologiayhtiöitä antoi positiivisen EPS-ohjeistuksen
Yhteensä 112 S&P 500 -indeksin yhtiötä antoi osakekohtaista tulosta koskevan ohjeistuksen kolmannelle neljännekselle. Näistä 56 yhtiötä antoi negatiivisen ohjeistuksen ja samoin 56 yhtiötä positiivisen ohjeistuksen. Näin ollen positiivisen EPS-ohjeistuksen antaneiden yhtiöiden osuus oli 50 prosenttia, mikä on yli viiden vuoden keskiarvon (43 %) ja kymmenen vuoden keskiarvon (39 %). Tämä on myös korkein positiivisen EPS-ohjeistuksen osuus sitten kolmannen vuosineljänneksen 2021 (57 %).
Ohjeistuksella tarkoitetaan yhtiön ennen tulosjulkistusta antamaa ennustetta. Ohjeistus luokitellaan negatiiviseksi, jos yhtiön antama arvio (tai vaihteluvälin keskipiste) on alhaisempi kuin konsensusennuste päivää ennen ohjeistuksen antamista. Ohjeistus luokitellaan positiiviseksi, jos annettu arvio (tai vaihteluvälin keskipiste) on korkeampi kuin konsensusennuste päivää ennen ohjeistusta.
Teknologiasektorilla oli kaikista 11 sektorista eniten positiivisen EPS-ohjeistuksen antaneita yhtiöitä, yhteensä 36. Tämä on selvästi yli viiden vuoden keskiarvon (21,4) ja kymmenen vuoden keskiarvon (19,5). Itse asiassa tämä on korkein määrä teknologiasektorin yhtiöitä, jotka ovat antaneet positiivisen EPS-ohjeistuksen yhdelle neljännekselle sen jälkeen, kun FactSet alkoi seurata lukumääriä vuonna 2006.
Mitä sijoittajien kannattaa tarkkailla tuloskaudella?
Ensinnäkin sijoittajia kiinnostaa yritysten kannattavuuskehitys ja kyky sopeuttaa hintoja tariffien aikakautena. Kustannuspaineet hiipivät taas esiin, tullipolitiikka on lisännyt epävarmuutta, eikä jokainen yritys pysty pitämään tulostaan vakaana tässä ympäristössä. Hinnoitteluvoiman ja kilpailuetujen merkitystä ei siis voi liikaa korostaa nykytilanteessa.
Teknologiayhtiöitä tullaan arvioimaan tekoälyn käytön konkreettisilla hyödyillä, ei pelkästään kaukaisilla tulevaisuuden lupauksilla. Sijoittajia huolestuttaa alan valtava kulutus, joten analyytikot hakevat todisteita siitä, että teknologiaa otetaan käyttöön ja että se todella parantaa tuottavuutta. Tuloskaudella huomio kohdistuu erityisesti tekoälyinfrastruktuurin keskiössä oleviin yhtiöihin, kuten Nvidiaan, AMD:hen ja Inteliin sirujen osalta, sekä Microsoftiin, Alphabetiin ja Amazoniin pilvipalveluiden ja tekoälysovellusten näkökulmasta.
Kuluttajien taloudellinen tilanne on toinen tärkeä seurattava tekijä. Korkeat elinkustannukset painavat edelleen isoa osaa amerikkalaisista. Sijoittajien kannattaa seurata erityisesti amerikkalaispankkien tuloksia tarkasti: myönnettyjen luottojen laatu, luottotappiot ja korttien kulutus ovat suurennuslasin alla.
Kulutustavarayhtiöiden raportit tarjoavat arvokasta tietoa amerikkalaisten kotitalouksien todellisesta ostovoimasta. Välttämättömiä hyödykkeitä tuottavat yritykset, kuten Procter & Gamble, Coca-Cola, Pepsi ja Kraft Heinz, paljastavat, kuinka hyvin kuluttajat pystyvät säilyttämään arjen peruskulutustasonsa ja kestävätkö he hintojen nousua. Walmartin ja Costcon kaltaiset vähittäiskaupan jättiläiset kertovat puolestaan suoraan kuluttajien ostovoimasta eri tuloluokissa: Walmart heijastaa erityisesti pienituloisten kotitalouksien tilannetta, Costco enemmän keskiluokan näkymiä.
Harkinnanvaraisia tuotteita ja palveluita tarjoavien yhtiöiden raportit taas kertovat, onko kotitalouksilla varaa ylimääräiseen kulutukseen. Amazonin myyntiluvut ovat peili kulutuksen kokonaiskehitykselle, Nike ja Starbucks paljastavat, onko kysyntää vapaa-ajan tuotteille ja pienelle luksukselle, ja McDonald’s kertoo, hakeutuvatko kuluttajat edullisempiin vaihtoehtoihin. Kodin hankintoja ja remontointia mittaavat Target ja Home Depot antavat viitteitä siitä, onko kotitalouksilla halua ja varaa suurempiin investointeihin.
Näiden yhtiöiden raporteista sijoittajat saavat tärkeää tietoa kolmesta seikasta: kysynnän volyymista, yritysten hinnoitteluvoimasta sekä siitä, minkä asiakasryhmien taloudellinen asema on vahvistunut tai heikentynyt. Yhdessä pankkien ja kulutustavarayhtiöiden raportit muodostavat kokonaiskuvan amerikkalaisen kuluttajan tilanteesta – ja siten koko talouden suunnasta.