Migreeni on yleinen sairaus. Sitä esiintyy noin kymmenellä prosentilla aikuisista, eikä se lapsillakaan ole harvinainen. Naisilla migreeni on kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Vähemmän tunnettu migreenin muoto on retinaalinen silmämigreeni.

Silmämigreenin oireet voivat säikäyttää ensimmäisellä kerralla. Silmälääkäri Kaisu Järvinen Silmäasemalta kertoo, miten oireet erottaa silmäsairauksista ja aivoverenkiertohäiriöstä.

Lue myös: Päivin, 54, huimaus olikin migreeni ilman päänsärkyä – huonosti tunnettu sairaus on yleisimpiä huimauksen syitä

Mikä ihmeen silmämigreeni?

Silmämigreeni on migreenin aurallinen tai muita silmäoireita aiheuttava muoto, Järvinen kertoo. Monille migreenipotilaille aurat ja valoilmiöt ovatkin tuttuja kipukohtausta edeltäviä oireita.

Silmäoireita eli auroja ja valoilmiöitä voi kuitenkin esiintyä itsenäisenä niin, ettei särkyä niiden jälkeen ilmaannu. Tällöin puhutaan silmämigreenistä.

On myös mahdollista, että samalla potilaalla esiintyy toisinaan pelkkää silmämigreeniä eli silmäoireita ilman kipua, toisinaan silmäoireita seuraa pääkipu.

Millaiset ovat silmämigreenin eli retinaalisen migreenin oireet?

”Oireet ovat yksilöllisiä ja samankin potilaan kohdalla ne voivat vaihdella kerrasta toiseen”, silmälääkäri Kaisu Järvinen kertoo.

Häikäisy ja valoarkuus ovat erittäin tavallisia silmämigreenin yhteydessä. Niitä voi ilmaantua jo ennen varsinaisia silmäoireita. Tavallisia ovat myös erilaiset sahalaitaoireet, salamoinnit ja välähtelyt näkökentässä.

Myös muut aistit, kuten kuuloaisti, voi silmämigreenissä herkistyä, Järvinen huomauttaa.

Näiden lisäksi näkökenttään voi ilmetä tummaa aluetta johonkin kohtaan silmää.

”Kyseessä ei välttämättä ole puolikenttäpuutos eli silmän ylä- tai alalaidan tummentuminen, vaan epämääräisempi tummempi alue”, Järvinen täsmentää.

Retinalinen silmämigreeni oireet. Särkylääkkeitä kämmenellä.
Pelkkiä migreenin silmäoireita ei periaatteessa tarvitse hoitaa, mutta koska niitä voi usein seurata kivulias päänsärky, lääkehoito kannattaa.

© iStock

Mihin silmämigreenin oireet voi sekoittaa?

Migreeniin liittyvä silmäoireilu kestää noin viidestätoista minuutista alle tuntiin. Jos silmään sen sijaan tulee tummia alueita joko ala- tai ylänäkökenttään, eikä oireilu häviä yli tunninkaan kuluessa, kyseessä voi olla silmän verenkierron häiriö.

Myös verkkokalvon irtauma voi oireilla puolinäkökenttäpuutoksena, joka ei häviä. Irtaumaan liittyy yleensä myös näkökentän salamointia ja/tai nokisadetta eli näkökenttään ilmaantuvia sateen tapaan leijuvia samentumia.

Verenkierron häiriöt ja verkkokalvon irtauman erottaa silmämigreenistä siitä, että niiden aiheuttama silmäoireilu ei mene ohi.

On olemassa myös toinen, ohimenevä mutta vakava silmäoireilu, johon silmämigreeni voi sekoittua, Järvinen kertoo.

”Jos tulee kivuton ja äkillinen, muutamasta minuutista puoleen tuntiin kestävä näkökentän toisen silmän sumentuminen tai valkoiseksi muuttuminen, asia täytyy tutkia lääkärin vastaanotolla. Kyse voi olla ohimenevästä sokeutumisesta, amaurosis fugaxesta, joka kertoo merkittävästi kohonneesta aivoinfarktin riskistä.”

Erityisessä riskissä ovat ikääntyneet ja henkilöt, joilla on verenkiertohäiriöille altistavia perussairauksia.

Lue myös: TIA-kohtaus on varoitus vakavammasta – tämän kokeneista 10–20 prosenttia saa aivoinfarktin kuukausien sisällä

Kuinka toimia, jos silmämigreenin oireita ilmenee?

Yleensä migreeniä sairastava oppii nopeasti yhdistämään silmäoireet päänsärkykohtauksen alkamiseen, mutta silmämigreenissä kipua ei välttämättä seuraa.

Harva migreenipotilas kuitenkaan jää auran tai muun särystä varoittavan valoilmiön nähdessään odottelemaan, tuleeko kipua vai ei, vaan ottaa särky- tai migreenilääkkeen.

Silmämigreeni säikäyttääkin yleensä lähinnä silloin, kun sen oireet kokee ensimmäistä kertaa.

”Jos tietää sairastavansa migreeniä, silmäoireiden ilmaantuessa kannattaa ottaa normaali migreeninhoitolääkitys”, Järvinen sanoo.

Kuinka yleinen silmämigreeni on?

Koska silmämigreeni ei ole itsenäinen sairaus, vaan osa migreenin oireistoa, sen yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa.

Silmäoireiden kuitenkin tiedetään usein ilmaantuvan migreenipotilaalle iän myötä, niin että alun perin tavallisesta migreenistä tulee aurallinen migreeni.

Siitä, kuinka yleistä pelkkä silmäoireinen migreeni saattaisi olla, on vielä vähemmän tietoa (ks. edellinen vastaus).

Lue myös Kotiliesi.fi: Laukaiseeko suklaa migreenikohtauksen? Neurologi välttäisi kahta ainetta

Miten silmämigreeniä hoidetaan?

Silmämigreeniä hoidetaan normaalin migreenin tapaan, sanoo silmälääkäri Kaisu Järvinen. Pelkkiä silmäoireita ei periaatteessa tarvitse hoitaa, mutta koska niitä voi usein seurata kivulias päänsärky, lääkehoito kannattaa.

”Aivan pieni tulehduskipulääkeannos ei yleensä tehoa migreenisärkyyn. Särkylääkettä kannattaa ottaa heti kun oireet tunnistaa, ja annoksen tulisi olla henkilön ikään ja kokoon suhteutettu maksimaalinen kerta-annos”, hän tarkentaa.

Jos nämä tavalliset särkylääkkeet eivät auta silmäoireita seuraavaan kipuun, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen ja kokeilla reseptillä saatavia migreenilääkkeitä.

Sinua voi kiinnostaa myös:


  1. Terveys

    Päivin, 54, huimaus olikin migreeni ilman päänsärkyä – huonosti tunnettu sairaus on yleisimpiä huimauksen syitä


  2. Terveys

    Migreeni voi muistuttaa jännityspäänsärkyä – hoitamaton kohtaus kroonistuu herkästi


  3. Terveys

    Vatsamigreeni on luultua yleisempää myös aikuisilla – Emilia, 42, joutui vaihtamaan alaa vaikean sairautensa vuoksi