Länsimaisten yritysten lisäksi Putinin määräys nopeuttaa myös venäläisten yritysten myyntiä.
Putin esiintyi perjantaina Siriuksessa Krasnodarin alueella. ZumaWire / MVPHOTOS
Venäjä on valmistelemassa vastatoimia, kun paine ottaa Venäjältä jäädytetyt varat käyttöön kasvaa Euroopassa. Asiantuntijan mukaan kyse on kostouhkausten lisäksi Venäjän sisäisistä valtakamppailuista.
Euroopan unionin alueella on Venäjältä jäädytettyjä varoja noin 260 miljardia euroa, joista on toistaiseksi ohjattu Ukrainalle vain omistuksista kertyneet muutaman miljardin tuotot.
Nyt EU-komissio on hahmotellut uuden suunnitelman, miten itse pääomia voitaisiin käyttää lainaamalla niitä nollakorolla Ukrainalle. Hypoteettinen takaisinmaksu tapahtuisi vasta, jos Venäjä maksaisi Ukrainalle kaikki sodassa aiheuttamansa vahingot.
Suomen ja Ruotsin lisäksi muun muassa Saksa on tukenut ehdotusta, ja Britanniassa suunnitellaan jo vastaavaa mallia. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovin mielestä niin sanotussa sotakorvauslainassa on yhä kyse ”venäläisen omaisuuden laittomasta takavarikoinnista ja varkaudesta”.
– Mikäli omaisuus takavarikoidaan, siihen vastataan, Peskov sanoi torstaina.
Presidentti Vladimir Putin allekirjoittikin kuluneella viikolla määräyksen, joka mahdollistaa valtion omaisuuden pikamyynnit erikoismenettelyllä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Venäjä voisikin vastata EU:n toimiin takavarikoimalla lisää eurooppalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden varoja.
Laura Solanko toimii Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempana neuvonantajana. Antti Mannermaa
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) vanhempi neuvonantaja Laura Solanko sanoo, ettei Venäjän uhkauksissa ole sinänsä mitään uutta, koska se on jo aiemmin ottanut länsiomisteisia yrityksiä ilman syytä. Venäjän luotettavuus sijoituskohteena on jo muutenkin heikko.
– Nähdäkseni Venäjän luotettavuus länsimaisten yritysten silmissä on kyllä jo hyvin matala, mutta totta kai mikä tahansa toimi karistaa niitä viimeisiäkin rippeitä, Solanko sanoo.
Venäjällä toimii edelleen satoja länsimaisia yrityksiä, mutta Solangon mukaan niiden pitäisi tässä vaiheessa tiedostaa siellä toimimiseen liittyvät riskit.
– Toivon, että kaikki eurooppalaiset yritykset, joilla on siellä vielä jotain toimintaa tai omistuksia, ovat jo aikaa sitten alaskirjanneet ne taseistaan. Jos näin ei ole tapahtunut, niin sitten se on mielestäni jo ylipäätään vähän kyseenalaista riskienhallintaa.
Mistä Venäjän uhkauksissa on sitten kyse? Solangon mukaan Venäjä kokee, että sen täytyy vähintäänkin uhata vastavuoroisesti ikävillä toimilla, mutta samalla kysymys liittyy Venäjän sisäisiin valtakamppailuihin ja omaisuuden uudelleenjakoon, joka on edennyt riippumatta eurooppalaisten valtioiden toimista.
Yksittäisen länsimaisomisteisen tehtaan kansallistaminen ei tuo merkittäviä verotuloja valtionkassaan, mutta sen voi antaa eteenpäin halutulle taholle. Putinin tiistaina allekirjoittaman asetuksen tarkoituksena on nopeuttaa sekä ulkomaisten että venäläisten yritysten myyntiä.
– Venäjällä on kansallistettu lukuisa määrä täysin venäläisiä yrityksiä, jotka sitten päätyvät tahoille, jotka ovat hyvissä väleissä tämänhetkisen hallinnon kanssa. Tämä on tietysti aina ollut Venäjällä mahdollista, mutta se on kiihtynyt viime vuosina, ja tämä liittyy enemmän Venäjän sisäiseen valtakamppailuun ja uudenlaisen eliitin rakentamiseen.