Kuusen neulasiin muodostuu kultahiukkasia. Löydön avulla voidaan kehittää ympäristöystävällisiä menetelmiä kullanetsintään, tutkijat kertovat.
Kuuset. Suomalaiskuusten neulasista löytyi kultapölyä. Kuusessa olevat bakteerit muuttavat maaperän nestemäisen kullan takaisin kiinteään muotoon, tutkijat kertovat. Kuvituskuva. Juuso Taipale
Uusi tutkimus on löytänyt yhteyden ensi kertaa kuusenneulasissa elävien bakteerien ja kultahiukkasten välillä, kertoo Oulun yliopisto.
Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa kerättiin 138 neulasnäytettä 23 kuusesta Kittilän kaivoksen alueelta, jossa on tunnettuja kultaesiintymiä. Ilmeni, että tietyt bakteerit esiintyivät useammin kultaa sisältävissä neulasissa.
– Eli juuri nämä kuusen bakteerit osallistuivat nestemäisen kullan saostumiseen neulasiin kiinteiksi kultahiukkasiksi. Tiedosta on hyötyä, sillä esimerkiksi näiden bakteerien etsiminen kasvien lehdistä voi helpottaa kullanetsintää, kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa tiedotteessa.
Bakteerit P3OB-42, Cutibacterium ja Corynebacterium esiintyivät useammin kultaa sisältävissä neulasissa.
– Tuore tutkimuksemme tarjoaa alustavaa näyttöä, miten kultaa kulkeutuu kasvien versoihin ja miten kultahiukkasia voi muodostua neulasiin, Lahosmaa sanoo.
Jo aiemmin on tiedetty, että hapettumisen ja bakteeritoiminnan kautta kallioperässä olevasta malmiesiintymästä vapautuu ioneja, jotka voivat kulkeutua maan pintakerroksiin, joista kasvit ottavat ravinteita ja vettä. Siksi kasvien eri osista ja jopa lumesta voidaan analysoida metalleja herkillä laitteilla.
– Tällaista biogeokemiallista menetelmää on jo käytetty malminetsinnässä, mutta uuden tutkimuksen myötä saadaan lisää ymmärrystä siitä, mitä ilmiössä tapahtuu, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Maarit Middleton.
– Maaperässä oleva kulta on liukoisessa eli nestemäisessä muodossa. Veden mukana kulta kulkeutuu kasvin lehtiin eli kuusen neulasiin. Kuusen mikrobeilla on kyky saostaa liukoinen kulta takaisin kiinteiksi, hyvin pieniksi nanopartikkeleiksi, Lehosmaa kuvaa.
– Tällaista kultapölyä ei kuitenkaan voi kuusesta silmin nähdä, eivätkä millimetrin miljoonasosan kokoiset nanohituset sovellu kaupalliseen keräykseen, yliopiston tiedotteessa todetaan.
Ne voivat kuitenkin siis kuitenkin auttaa löytämään maaperän kultaesiintymiä. Samalla uusi tieto auttaa kehittämään biopohjaisia ja ympäristöystävällisiä malminetsinnän menetelmiä. Ne soveltuvat muidenkin mineraalien etsimiseen muistakin kasveista.
– Samaan tapaan metallit saostuvat esimerkiksi sammalen solukon sisälle, Lehosmaa sanoo.
Uusi tutkimus ”Biomineralized gold manaoparticle along with endophytic bacterial taxa in needles of Norway spruce (Picea abies)” on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Environmental Microbiome -lehdessä.
Tutkimusta ovat tukeneet Geologian tutkimuskeskus GTK, Suomen Akatemia sekä K.H. Renlundin säätiö.
Artikkeli on julkaistu ensi Uudessa Suomessa.