Hälyttävän moni sekoittaa tappavan myrkyllisen sienen ruokasieneen. Biologi Panu Halme suosittaa kyseisen ruokasienen keräämistä vain konkareille, sillä yhdennäköisyys on suuri.
Kuvassa näkyvä myrkkynääpikkä on tappavan myrkyllinen. Iltalehden kyselyssä joka kolmas olisi syönyt sen. adobe stock /aop
Moni lankeaa vaaralliseen sieneen. Iltalehden kyselyssä mitattiin lukijoiden taitoja tunnistaa ruokasieniä ja eräs tuloksista oli hälyttävä.
Sen mukaan 37 prosenttia eli noin joka kolmas söisi tappavan myrkyllisen myrkkynääpikän. Kysymyksiin vastasi noin 2200 Iltalehden lukijaa ja kyselyssä oli mukana 10 erilaista sientä.
Yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta pitää tulosta huolestuttavana mutta myös selitettävänä.
– On olemassa ruokasieniä, joita suosittelen vain kokeneiden keräävän. Sellainen on esimerkiksi koivunkantosieni. Tässä tapauksessa kuvan myrkkynääpikkä on saatettu kyselyssä sekoittaa juurikin siihen. Osa ruokasienistä on aloittelevalle kerääjälle tunnistuksen puolesta todellisia riskejä, Halme sanoo.
Halmen mukaan koivunkantosieni sekoittuu myrkkynääpikkään niin ulkoisten ominaisuuksiensa kuin kasvupaikkansa puolesta. Molemmat vaaleanruskeat sienet kasvavat ryppäissä ja viihtyvät lahoissa puissa.
– Lisäksi molemmat sienet kasvavat ainakin osittain samaan aikaan, vaikka koivunkantosieni onkin yleisempi alkusyksystä ja myrkkynääpikkä loppusyksystä.
Kriittinen tuntomerkki
Moni sienestäjä saa oppinsa toiselta sienestäjältä. Vaikeampien ruokasienten kohdalla ei riitä pelkkä kasvupaikan ja värin tarkastelu, vaan on osattava katsoa myös yksityiskohtia.
Halmen mukaan vain kokenut kerääjä osaa katsoa koivunkantosienen tärkeintä tuntomerkkiä, jolla sen voi varmuudella erottaa myrkkynääpikästä. Tyypillinen tunnistusvirhe liittyy renkaaseen.
– Moni toteaa, että täällä on tämä rengas. Mutta rengas itsessään ei ole tuntomerkki, vaan jalan pinnan rakenteet on katsottava huolella joka ikinen kerta.
Nämä kaksi sientä voivat mennä sekaisin kohtalokkain seurauksin, joten kerääminen sopii vain konkarille. Vasemmalla näet kaksi koivunkantosientä ja oikealla kaksi myrkkynääpikkää. Tunnistatko eron erityisesti sienten jaloissa? adobe stock /aop
Halme kertoo, että koivunkantosienen jalka on renkaan alapuolelta ruskeasuomuinen. Myrkkynääpikän jalka on renkaan alapuolelta valkonukkainen. Siinä on selkeä väri- ja rakenne-erovaisuus, jotka pitää osata katsoa.
– Suosittelen vain kokeneita sienestäjiä keräämään koivunkantosieniä.
Suomalaisten suosima suppilovahvero kasvaa syys-marraskuussa aivan, kuten myrkkynääpikkä. Rustomaiselta tuntuva suppilovahvero kasvaa sammalikossa joukoittain. Halme ei kuitenkaan pidä todennäköisenä suppilovahveroiden sekoittamista myrkkynääpikkään. Toki kuvista tehtävä tunnistus on aina vaikeampaa kuin luonnossa, mikä on kyselyn kohdalla mahdollista.
Tappava myrkkynääpikkä
Myrkkynääpikkä on tappavan myrkyllinen, sillä siinä on samoja amatoksiineja kuin valkokärpässienessä. Valkokärpässieniin liittyy Suomessa eniten sieniin liittyviä kuolemantapauksia. Vakavia myrkytystapauksia tapahtuu silloin tällöin. Myrkkynääpikässä amatoksiineja on vähemmän, jolloin tappava annos vaatii isomman määrän sientä.
– Seurauksena ei ole vain oksentelua vaan mahdollinen hengenvaara, Halme toteaa.
Halmelle soitetaan Keski-Suomen keskussairaalasta, kun myrkytysepäilyjä ilmaantuu ja sieniä yritetään tunnistaa. Tänä vuonna mahdollisia myrkytystapauksia on ollut joitakin, mutta missään ei ollut kyse vaarallisista sienistä vaan esimerkiksi vatsa ärsyttävistä.
– Kannustan mielelläni sienestykseen, mutta se ei saa olla missään nimessä holtitonta.
Kuvassa näkyy ruokasienenä tunnettu koivunkantosieni. Biologi Panu Halme suosittaa aloittelevia sienestäjiä pitäytymään helpoissa ja turvallisissa ruokasienissä koivunkantosienen sijaan. adobe stock /aop
Halme suosittaa aloittelevia sienestäjiä pitäytymään helpoissa ja turvallisissa ruokasienissä, joiden syöminen ei aiheuta vaaratilanteita, vaikka tunnistus menisi pieleen.
– Helppo ja turvallinen sieni on esimerkiksi herkkutatti, jota voi syödä raakanakin.
Suomessa kasvavat tatit eivät ole vakavasti myrkyllisiä, mutta tarkka tunnistus ja kunnollinen kypsennys ovat silti tärkeitä.
LUE MYÖSIkävä makuelämys
Eniten Iltalehden lukijat erehtyivät erään salakavalan sienen kohdalla kuitenkin kaikista eniten. Jopa kaksi kolmesta erehtyi siententunnistuskyselyssä poimimaan sappitatin. Kuohkea sappitatti voi näyttää jonkun silmään erehdyksissä herkkutatilta.
– Tämä on todella yleistä. Moni menee sienimetsässä aika tuurilla kerätessään tatteja ja sinne voi eksyä mukaan sappitappi, sanoo yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Halmen mukaan sappitatti ei ole vaarallinen, mutta aiheuttaa helposti ikävän yllätyksen.
– Yksikin sieni riittää pilaamaan koko aterian, sillä nimensä mukaisesti sienen maku on erittäin kitkerä.
Halme on kohdannut monet kerrat kysymyksen: no, uskaltaako maistaa, jos epäilee, että sienikoriin on eksynyt sappitatti.
– Sellaista sientä ei kannata kerätä, jota ei uskalla maistaa. Tatteja voi maistaa kyllä ihan metsällä. Herneenkin kokoinen pala on kitkerä, eikä makua voi unohtaa, Halme naurahtaa.
Tunnistus on tarpeen, jotta kitkerän yllätyksen voi välttää. Ulkoisesti herkkutatin erottaa vaaleanruskeista tai kellertävistä pilleistä, kun taas sappitatilla ne ovat usein vaaleanpunertavat. Herkkutatin jalassa on vaalea, verkkomainen kuviointi, mutta sappitatin verkkokuvio on tumma, selkeä ja tiheä.
Tattien sienestäminen on turvallista. Oikealla näkyvä herkkutatti voi sekoittua vasemmalla näkyvään sappitattiin. Sappitatti ei ole vaarallinen, mutta se maistuu erittäin kitkerältä ja pilaa helposti koko aterian. adobe stock /aop