Juttu tiivistettynä

  • Euroopan ympäristökeskuksen raportti varoittaa ilmastonmuutoksen ja ympäristön heikentymisen uhkista Euroopan kilpailukyvylle.
  • Talouden ja maatalouden toiminta on riippuvaista luonnonvaroista, kuten puhtaasta vedestä ja vakaasta ilmastosta.
  • Vesipula vaikuttaa jo kolmasosaan Euroopan väestöstä ja luonnon monimuotoisuus jatkaa heikkenemistään.
  • Raportti korostaa kiireellistä tarvetta muuttaa tuotanto- ja kulutusmalleja kestävämmiksi Euroopan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Ilmastonmuutos ja ympäristön heikentyminen muodostavat suoran uhan Euroopan kilpailukyvylle, joka on riippuvainen luonnonvaroista.

Ympäristön muutokset aiheuttavat merkittäviä riskejä Euroopan taloudelliselle hyvinvoinnille, turvallisuudelle ja elämänlaadulle.

Näin todetaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaisemassa, tähän asti kattavimmassa Euroopan ympäristön tilaa käsittelevässä raportissa. Takana siinä on satojen asiantuntijoiden työ.

– Riskit ovat melkoisia. Talous ja maatalous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista, kuten puhtaasta vedestä ja siitä, että meillä suhteellisen vakaa ilmasto, sanoo Euroopan ympäristökeskuksen suomalainen pääjohtaja Leena Ylä-Mononen.

Euroopassa on saavutettu merkittävää edistystä kasvihuonekaasupäästöjen ja ilman saastumisen vähentämisessä. Eurooppa on kaksinkertaistanut uusiutuvien energianlähteiden käytön vuodesta 2005. Puhdistumista on tapahtunut erityisesti energiantuotannossa ja teollisuudessa. Liikenteessä ja maataloudessa päästöt kuitenkin pysyvät tiukasti.

Euroopan ympäristön yleinen tila ei ole kuitenkaan hyvä.

Erityistä huolta aiheuttaa luonnon tila, joka kärsii edelleen heikentymisestä, liikakäytöstä, biodiversiteetin vähenemisestä ja ilmastonmuutoksesta.

Euroopassa ei todennäköisesti saavuteta sovittuja politiikkatavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaan luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien tila jatkavat heikkenemistään. Vesipula vaikuttaa jo kolmasosaan Euroopan väestöstä ja alueesta.

Koska Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa, yhteiskunta ja talous on raportin mukaan kiireesti sopeutettava uuteen todellisuuteen.

– Eurooppa on nähnyt ilmastonmuutoksen tuhoisat seuraukset omin silmin. Tämä raportti vahvistaa kiireellisen tarpeen EU:lle säilyttää vahvat ilmastotavoitteensa, sanoo ilmastosta, nettonollasta ja puhtaasta kasvusta vastaava komissaari Wopke Hoekstra.

Ylä-Monosen mukaan emme ole riittävästi varautuneet näihin riskeihin, esimerkiksi siihen miten maatalous tulee kohtaamaan kuivuutta, miten tulvat koettelevat kaupunkeja tai miten metsät palavat maastopaloissa.

– Ne ovat mittavia taloudellisia riskejä, joihin ei olla varauduttu ja vain pieni osa näistä on katettu vakuutuksilla, hän sanoo.

Tuotanto- ja kulutusjärjestelmien perusteellinen muutos – talouden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, kiertotalouteen siirtyminen, saasteiden vähentäminen ja vastuullinen luonnonvarojen käyttö – on raportin mukaan kiireellisesti tarpeen.

– Eurooppalaiset kuluttavat kestämättömästi luonnonvaroja, tapamme tuottaa ruokaa ja tavaroita on haaskaava, Ylä-Mononen sanoo.

Ainoastaan Euroopan luonnonympäristön ennallistamalla on mahdollista ylläpitää kilpailukykyistä taloutta ja korkeaa elämänlaatua eurooppalaisille, raportissa todetaan.

– Eteneminen vihreän energian suuntaan tuo myös työpaikkoja ja taloudellista kasvua, Ylä-Mononen sanoo.

Suomessa edelleen vanha teollistumisideaali

Suomessa kiertotalous näyttää sakkaavan pahasti.

Myös luonnonvarojen suuri kulutus, heikentyneet hiilinielut, luontokadon jatkuminen ja liikenteen päästövähennysten heikko edistyminen ovat suurimpia ongelmia.

– Kiertotaloudessa voisimme suoriutua huomattavasti paremmin. Suomen elinkeinorakenne vaatii paljon materiaaleja ja energiaa. Voisimme nokkelammin hyödyntää koulutustasoa ja osaamista ja runsaita luonnonvaroja, kunhan niitä käytetään kestävästi, eikä vanhan teollistumisideaalin mukaisesti, että runsaampi määrä tarkoittaa suurempaa hyvinvointia, sanoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Jari Lyytimäki, joka on ollut kirjoittamassa Suomen osuutta raportista.

Suomi ei ole pääsemässä myöskään lakiin kirjattuun hiilineutraaliustavoitteeseen, lähinnä sen takia, koska metsien hiilinielut ovat kääntyneet päästölähteeksi, eivätkä enää ime päästöjämme ilmakehästä.

– Se on huono uutinen. Euroopan lainsäädäntö velvoittaa Suomea. Tarvitaan poliittisten päättäjien rohkeutta, joilla hiilinielut saadaan turvattua ja samalla päästöjä vähenemään, Ylä-Mononen sanoo.

A-Studio: Suomen ilmastotavoite karkaamassa:

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.