Etätyö|Eurostatin selvitysten mukaan Suomessa tehdään muuhun Eurooppaan verrattuna paljon etätöitä. EK:n jäsenyritysten mielestä se on uhka Suomen talouskasvulle.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan runsas etätyö hidastaa Suomen talouskasvua ja hiljentää kaupunkikeskustoja.
EK:n jäsenyrityksistä 56 prosenttia uskoo etätyön hidastavan talouskasvua vähintään jonkin verran.
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan etätyö vaikeuttaa ideointia ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä.
Suomen talous kasvaa kivuliaan hitaasti. Työttömyyden pelon lamaannuttavat suomalaiset eivät uskalla käyttää rahaa. Helsingin ravintolat kumisevat Tukholmaan ja Kööpenhaminaan verrattuna tyhjyyttään.
Mikä näitä asioita yhdistää? Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan vastaus on etätyö.
EK:n jäsenyritysten mukaan ”Suomen etätyövaltaisuus” on yksi syyllinen Suomen hitaaseen talouskasvuun sekä kaupunkikeskustojen hiljentymiseen.
EK teki jäsenyrityksilleen kyselyn 11.9.–19.9.2025. Kyselyyn vastasi 550 EK:n jäsenyritystä kaikilta EK:n edustamilta toimialoilta.
Vastaajayrityksistä 56 prosenttia oli sitä mieltä, että ”Suomen etätyövaltaisuus” hidastaa vähintään jonkin verran Suomen talouskasvua. EK:n mielestä talouden kääntäminen kasvuun on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta ”polttavin kysymys”. Yritysten edunvalvojan mielestä talouskasvuun tarvitaan lisää toimistolla tehtävää työtä, sillä se helpottaa uusien innovaatioiden ja verkostojen synnyttämistä sekä sitä kautta tuottavuuden parantamista.
”Yrityksistä on tullut palautetta, että etätyö vaikeuttaa esimerkiksi ideointia ja uusien työntekijöiden perehdyttämisen kaltaisia asioita”, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
EK:n kysely pohjaa EU:n tilastovirasto Eurostatin tekemään Labour Force Survey -nimiseen kyselyyn. Sen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2023 Euroopan eniten etätöitä. Vuonna 2024 osuus oli Irlannin jälkeen Euroopan toiseksi suurin.
Mittarina on käytetty säännöllisesti kotona työtä tekevien osuutta 15–74-vuotiaista työllisistä.
Ero Ruotsiin on suuri, sillä Suomessa säännöllisesti kotona työtä tekevien osuus oli viime vuonna 20 prosenttia, kun Ruotsissa lukema jäi alle 14 prosenttiin.
”Keskustan erityyppiset palvelut kärsivät etätöiden takia. Se on aivan selvää. Ihmiset käyvät niiden takia vähemmän lounailla tai ravintoloissa töiden jälkeen”, Häkämies sanoo.
”Voisi myös kuvitella, että etätöitä paljon tekevillä jää myös esimerkiksi vaateostosten kaltainen kuluttaminen vähemmälle.”
Kyselyn mukaan 55 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä kokee, että etätöiden yleisyys on Suomessa aito ongelma. Silti vain neljännes kyselyyn vastanneista yrityksistä on tehnyt muutoksia etä- ja läsnätyökäytäntöihinsä viimeisen puolen vuoden aikana. 60 prosenttia yrityksistä kertoi, ettei lähityön osuus ole kasvanut yrityksessä viime vuoteen verrattuna.
Mistä ristiriita johtuu?
”Selvästi se on aika vaikea aihe, johon on vaikea puuttua. Meillä on esimerkkejä viime ajoilta, joissa etätyöhön on yritetty huonoin seurauksin puuttua”, Häkämies vastaa.
Helsingin Sanomat kertoi elokuussa Verkkokauppa.comin etätyöpolitiikan kiristyksestä. Yritys päivitti linjaustaan niin, että toimistotyötä tekevien pitää olla jatkossa lähitöissä vähintään kaksi päivää viikossa, kun aiemmin riitti 1–2 päivää joka toinen viikko.
Tämä poiki protestin, jonka seurauksena runsaslukuinen joukko yrityksen työntekijöitä ilmoitti Linkedin-palvelussa olevansa ”avoin uudelle työlle”. Osa kertoi syyksi työnantajansa tiukentuneen etätyölinjan.
Häkämiehen mielestä tämä on hyvä esimerkki etätyön juurtumisesta suomalaiseen työkulttuuriin.
”Suomessa on totuttu subjektiiviseen etätyöoikeuteen ja siihen puuttuminen on hyvin herkkä asia.”
Verkkokauppa.comin uusi ohjekaan ei ole erityisen tiukka, jos sitä peilaa EK:n jäsenyrityksien käytäntöihin. Etujärjestön kyselyn mukaan sen jäsenyrityksissä yleisin käytäntö on tehdä kaksi etäpäivää viikossa. Asiaa on kysytty vain niistä yrityksistä, joissa etätöiden tekeminen on yleensä mahdollista. Kuusi prosenttia kysymykseen vastanneista yrityksistä kertoi, ettei etätöitä tehdä yrityksessä käytännössä lainkaan.
Häkämies korostaa, ettei EK halua poistaa etätyö mahdollisuutta, mutta sen määrää pitäisi etujärjestön mielestä vähentää.
”Esimerkiksi valtionhallinnossa on työpaikkoja, joissa on vain yksi etäpäivä kuukaudessa.”
Missä tällaisia käytäntöjä on olemassa?
”Ei minulla ole tässä listaa antaa, mutta ymmärtääkseni tällaisia löytyy esimerkiksi Verottajalta ja useammasta ministeriöstä.”
EK on halunnut vähentää etätöitä aiemminkin. Se rahoitti muun muassa maaliskuussa julkaistua Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusta, jossa selvitettiin etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen.
Tutkimuksen tulos oli etätöiden tuottavuusproblematiikan kannalta kiinnostava. Sen mukaan hybridityöllä eli etä- ja läsnätyön yhdistämisellä päästään parhaaseen tuottavuuteen. Tutkimuksen mukaan täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi puolestaan heikentää tuottavuutta.