Ylen jo eläkkeelle jääneen toimittajan Matti Röngän puheet aiheuttivat kuohuntaa 2024 presidentinvaalien yhteydessä. Tuolloin syntyi keskustelu puolisoiden vaikutuksesta vaalien tulokseen.
Ylen toimittaja Matti Rönkä sai taannoin aikaan kohua ja paheksuntaakin.
Vuoden 2024 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulosillassa hän arvioi, että toiselle kierrokselle edenneen kansanliikkeen ehdokkaan, vihreiden tukeman Pekka Haaviston (vihr) ”sukupuolinen suuntautuminen” voisi olla joillekin ”punainen vaate tai vaikeasti hyväksyttävä asia”.
Tähänkin tapaukseen palataan nyt ilmestyneessä Presidentinvaalit 2024 -teoksessa. Siinä analysoidaan ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin asemasta.
Jo eläkkeelle jäänyt Ylen toimittaja Matti Rönkä. Matti Matikainen
Kun kohu oli syntynyt, Helsingin yliopiston tutkijat kertoivat jo vaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välillä Svenska Ylelle julkaisemattomia alustavia lukuja kansalaisbarometrista. Sen mukaan kolmannes äänestäjistä piti Haaviston puolisoa syynä olla äänestämättä häntä.
Uutuuskirjassa kansalaisbarometria analysoidaan nyt tarkasti.
Sitäkin kyseenalaistettiin, olisiko Svenska Ylen pitänyt julkaista lukuja, tutkija Risto Niemikari kertaa kirjan artikkelissaan, jossa hän sivuaa tapausta.
Niemikari kuitenkin muistuttaa, että on vaikea sanoa, mikä oli keskustelun vaikutus Haaviston ääniin.
– Tapaus herätti myös paljon Haavistoa kannattavaa mobilisaatiota, etenkin sosiaalisessa mediassa. Tämän vaikutuksen tutkiminen on erillinen tehtävänsä, ja hyvä kysymys sinänsä, Niemikari kirjoittaa.
Haavisto itse katsoi jälkikäteen tilanteessa tapahtuneen vähintäänkin mielipidevaikuttamista Yleltä, muttei uskonut asialla olleen ratkaisevaa vaikutusta vaaleihin.
Eroja empaattisuudessa
Maarika Kujasen ja Tapio Raunion toimittamassa Presidentinvaalit 2024 -kirjassa mainitun kansalaisbarometrin tuloksia tuodaan esiin tutkijatohtori Jaakko Hillon, professori Mikko Mattilan ja professori Åsa von Schoultzin artikkelissa Presidentinvaaliehdokkaiden ominaisuudet ja ehdokasvalinta.
Tutkijat selvittivät, miten äänestäjät arvioivat ehdokkaita näiden yleisessä miellyttävyydessä ja erilaisissa hyviin poliittisiin päätöksentekijöihin liitettävissä ominaisuuksissa (osaavuus, tehokkuus, empaattisuus, luotettavuus). Lisäksi he tarkastelivat, miten kansalaiset perustelivat päätöstään olla äänestämättä tiettyjä ehdokkaita.
Analyysin pohjana käytetyn Helsingin yliopiston kansalaisbarometrin virhemarginaali 1 200–1400 vastaajalla on noin ±2.6–2.8 prosenttia 95 prosentin luottamusvälillä.
Tuloksista ilmenee muun muassa, että Pekka Haavistoa pidettiin empaattisimpana ehdokkaana, mutta myös Li Andersson (vas), Sari Essayah (kd) ja Jutta Urpilainen (sd) saivat ulottuvuudella positiivisia arvioita. Jussi Halla-aho (ps), Harry Harkimo ja Mika Aaltola koettiin ehdokkaista vähiten empaattisiksi, mutta miehet arvioivat Halla-ahon huomattavasti empaattisemmaksi, luotettavammaksi, tehokkaammaksi ja osaavammaksi kuin naisvastaajat.
Tehokkaiksi koettiin Stubb, Haavisto, Rehn ja Halla-aho.
Presidentinvaalit 2024 -teoksen aineistoa. Kuvakaappaus Presidentinvaalit 2024 -teoksesta
Myös Haavistoon liittyvissä arvioissa on merkittäviä sukupuolieroja. Naiset arvioivat Haavistoa huomattavasti miehiä positiivisemmin. Haaviston arviot olivat kuitenkin miestenkin keskuudessa hyvin positiivisia suhteessa muihin ehdokkaisiin.
”Tästä huolimatta Stubb voitti”
Kun toisen kierroksen ehdokkaat olivat selvillä, tutkijat kysyivät barometrissa, miten vastaajat arvioivat Alexander Stubbin (kok) ja Pekka Haaviston älykkyyttä, rehellisyyttä ja harkitsevaisuutta. Arviot olivat hyvin positiivisia.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb. Jenni Gästgivar
– Analyysi osoittaa myös, että lähes kaikilla kyselyn arviointiulottuvuuksilla Haavisto oli äänestäjien arvioissa Stubbia vahvempi (erityisesti empaattisuudessa ja muista ihmisistä välittämisessä). Tästä huolimatta Stubb voitti vaalin. Tämä kuvaa sitä, miten vaalien lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät ja harvoin vaalien ratkaisu liittyy mihinkään yksittäiseen tapahtumaan tai ehdokkaiden yksittäisiin piirteisiin.
Pekka Haavistoa pidettiin rehellisempänä kuin Alexander Stubbia, Stubbia älykkäämpänä kuin Haavistoa. Kuvakaappaus Presidentinvaalit 2024 -teoksesta
Kun tutkijat selvittivät, miksi äänestäjät ilmoittivat jättävänsä äänestämättä, he keskittyivät ehdokkaiden sukupuolen ja puolisoiden merkitykseen, johtamistaitoihin, kokemukseen, puoluetaustaan, suoriutumiseen väittelyissä sekä kykyyn yhdistää kansaa. Tässä jokaista ehdokasta on arvioinut noin 80–400 satunnaistettua vastaajaa, mikä tuo tilastollista epävarmuutta.
Vastausvaihtoehdot olivat ”ei vaikuta päätökseeni” ja ”vaikuttaa päätökseeni”. Siksi yksittäiset vastaukset eivät kerro, miten tärkeä eri ominaisuus on vastaajalle. Esimerkiksi ehdokkaan sukupuoli ei vaikuta olevan merkittävä valintakriteeri kuten alla oleva taulukko osoittaa:
Vastausten perusteella puoluetausta on painanut ehdokkaista eniten syynä olla äänestämättä Jussi Halla-ahoa. Kuvakaappaus kirjasta Presidentinvaalit 2024
Ehdokkaan puoluetaustalla oli ehdokasvalinnan kannalta merkittävä rooli. Jussi Halla-aho on ehdokkaista useimmiten jätetty valitsematta viittaamalla hänen puoluetaustaansa. Mika Aaltola, Harry Harkimo ja Jussi Halla-aho hylättiin useimmiten viittaamalla heidän puutteellisiin johtamistaitoihinsa. Sen sijaan vaaliväittelyissä Halla-ahon osaamista arvostettiin kuten myös Li Anderssonin ja Pekka Haaviston.
Ehdokkaiden pärjääminen vaaliväittelyissä ei ollut niin tärkeä kriteeri heidän äänestämättä jättämiselleen kuin ehdokkaiden puoluetausta tai näkemys heidän johtamistaidoistaan.
Puoliso ei ollut kovin merkittävä tekijä vastaajien ehdokasvalinnassa verrattaessa muihin vastausvaihtoehdoissa annettuihin ominaisuuksiin, tutkijat huomauttavat. Pekka Haavisto kuitenkin erottuu selkeästi joukosta, mikä tutkijoiden mukaan ”voi todennäköisesti liittyä vastaajien negatiiviseen suhtautumiseen seksuaalisiin vähemmistöihin poliittisissa johtotehtävissä”.
Otos on kuitenkin pieni, mikä hankaloittaa vertailun luotettavuutta.
Vain 3,1 prosenttia
Ennen presidentinvaalien toista kierrosta tutkijat selvittivät myös, minkä tekijöiden varassa äänestäjät valitsevat Stubbin ja Haaviston väliltä. Tässä vastaajia oli 1 254. Tutkijat pyysivät vastaajia, jotka kertoivat äänestävänsä Stubbia, arvioimaan syitä olla äänestämättä Haavistoa ja toisin päin.
Taulukko näyttää prosenttiosuudet niistä, jotka vastasivat vaihtoehdon ”vaikuttaa erittäin paljon” esitettyihin syihin olla äänestämättä ehdokkaita:
Vastausten perusteella Pekka Haaviston ajateltiin yhdistävän kansaa enemmän kuin Alexander Stubbin. Ehdokkaiden kampanjoilla oli yllättävän vähän merkitystä toisen kierroksen äänestyspäätöksissä. Kuvakaappaus Presidentinvaalit 2024 -teoksesta
Jopa 38,8 prosenttia Stubbia äänestämättä jättäneistä koki sen, että Stubb ei yhdistä kansaa, vaikuttavan erittäin paljon äänestyspäätökseensä. Haavistolla vastaava luku oli 25,1 prosenttia.
Puoliso oli puolestaan monelle selkeä syy olla valitsematta Haavistoa. Peräti 40,5 prosenttia äänestäjistä, jotka eivät äänestäneet Haavistoa, ilmoittivat puolison (Antonio Flores) vaikuttaneen erittäin paljon heidän äänestyspäätökseensä. Vastaava luku Stubbin puolison (Suzanne Innes-Stubb) osalta oli vain 3,1 prosenttia.
Antonio Flores ja Pekka Haavisto.
Jaakko Hillo, Mikko Mattila ja Åsa von Schoultz summaavat artikkelissaan, että perinteiset poliittiset tekijät, kuten poliittiset ideologiat, ulkopolitiikan painotukset ja arvokysymykset, olivat äänestäjille painavimpia tekijöitä äänestyspäätöksessä. Ne olivat useimmiten selkeästi merkittävämpiä kuin ehdokkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet (kuten sukupuoli, ikä tai koulutus).
– Yleisesti äänestäjien mielestä puolisoilla ei ollut suurtakaan merkitystä äänestysvalinnassa, paitsi Pekka Haaviston kohdalla, tutkijat kirjoittavat.
Heidän analyysinsa on, että tämä liittyy ainakin osin ”joidenkin vastaajien negatiiviseen suhtautumiseen seksuaalivähemmistöjä kohtaan”.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että ehdokkaiden ja heidän puolisoidensa julkisuuskuvat vaihtelevat. Haaviston puoliso on verrattain tunnettu, ja häneen liittyneet mediakohut saattavat myös vaikuttaa äänestäjien mielikuviin. Seksuaalinen suuntautuminen voi myös nivoutua yhteen muiden mahdollisten ennakkoluulojen kanssa, esimerkiksi liittyen ulkomaalaistaustaan.
– Stubbia koskevissa arvioissa vastaavan suuria reaktioita ei kuitenkaan ole esiintynyt, vaikka myös hänen puolisonsa on syntyperältään ulkomaalainen. Tämä viittaa siihen, että torjuvien arvioiden taustalla on ainakin osittain ehdokkaan seksuaalinen suuntautuminen, ei yksin hänen puolisonsa syntyperä.
Luotettavia, tehokkaita ja älykkäitä
Sen arviointi, kuinka suuri vaikutus puolisolla oli vaalien lopputulokseen, on kuitenkin tutkijoiden mukaan vaikeaa. On nimittäin mahdollista, että monet Haaviston puolisoon viitanneet äänestäjät olisivat äänestäneet Stubbia joka tapauksessa. Kuitenkin myös ehdokkaiden luonteenpiirteillä oli jonkinlainen merkitys äänestysvalinnoissa.
– Sekä Alexander Stubbia että Pekka Haavistoa pidettiin hyvin osaavina, luotettavina, tehokkaina, älykkäinä sekä harkitsevina. Näiden arvioiden merkitys lopullisen äänestyspäätöksen osalta oli kuitenkin rajallinen, mitä kuvastaa se, että Haavistoa pidettiin useimmiten Stubbia parempana ehdokkaana juuri näillä kriteereillä. Näin äänestäjien vaakakupissa painoivat siis poliittiset tekijät (ja puolisoon liittyvät tekijät) enemmän kuin arviot ehdokkaiden henkilökohtaisista luonteenpiirteistä kuten luotettavuudesta tai kyvystä empatiaan.
Iltalehti yritti tavoitella puhelimitse tutkimusartikkelin tekijöitä kysyäkseen vielä arviota, oliko äänestäjien suhtautumisella Pekka Haaviston puolisoon ratkaiseva merkitys siihen, että Alexander Stubb voitti vaalit täpärästi prosentein 51,6–48,4.
– Tuohon kysymykseen en pysty vastaamaan näiden tulosten perusteella, lopulta sähköpostitse tavoitettu tutkijatohtori Jaakko Hillo vastaa.