Ympäristö|Maakohtaisessa tarkastelussa on Suomelle hyviä ja huonoja uutisia.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Euroopan ympäristökeskuksen uusi raportti paljastaa suomalaisten kuluttavan eniten luonnonvaroja Euroopassa.
Suomi menestyy sosiaalisissa ja taloudellisissa kestävän kehityksen tavoitteissa, mutta ekologisissa tavoitteissa on ongelmia.
Ympäristöministeri Sari Multala korostaa kiertotalouden tärkeyttä, mutta myöntää Suomella olevan vielä paljon tehtävää sen suhteen.
Euroopan ympäristön tila on kokonaisuutena heikko, eikä Suomikaan selviä puhtain paperein, toteaa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore raportti.
Raportin mukaan luonnon monimuotoisuus vähenee Euroopassa. Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita on onnistuttu vähentämään, toimia tarvitaan EEA:n mukaan edelleen.
Maakohtaisessa tarkastelussa on Suomelle hyviä ja huonoja uutisia.
Kestävä kehitys voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Suomi on saavuttanut tai lähellä saavuttaa monia kestävän kehityksen tavoitteita, jotka liittyvät sosiaaliseen tai taloudelliseen kestävyyteen.
Ikävämpi uutinen on, että useissa ekologisen kestävyyden tavoitteissa on ongelmia.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on korkea, ja raportin mukaan suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja Euroopan maista eniten. Suomalaiset myös tuottavat paljon jätettä.
Taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tavoittelu osuu raskaasti ekosysteemeihin ja luonnonvaroihin, päättelee EEA raportissaan.
”Vaikka politiikkatavoitteissa kiertotalouden rooli on nostettu keskiöön, materiaalien hyödyntämisaste on meillä toistaiseksi vain 4,4 prosenttia”, toteaa Suomen ympäristökeskus (Syke) tiedotteessaan. Lukema on selvästi alle EU:n keskiarvon.
Ympäristöministeri Sari Multalan (kok) mukaan kiertotalous tarjoaa ratkaisuja sekä ympäristö- että taloushaasteisiin, mutta Suomella on siinä vielä ”paljon tehtävää”.
”Siirtymä kiertotalouteen asettaa yhteiskunnalle muutospaineita niin lainsäädännön, muiden ohjauskeinojen, toimintatapojen kuin taloudellisen ohjauksen kehittämisen suhteen”, sanoo Multala tiedotteessa.
Multala ei maanantaina aamupäivällä vastannut Helsingin Sanomien yhteydenottoon.
Raportissa kiinnitetään huomiota myös metsiin.
Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet uusiutuvan energian tuotannon lisääntyessä ja ilmanlaatu on Suomessa Euroopan parhainta, mutta metsien hiilinielut ovat ottaneet osumaa. Myös luontokato on jatkunut, esimerkiksi lintujen pesimäkantojen vähentyessä.
Metsät peittävät yli kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta, mutta metsätalous on suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle, toteaa EEA:n raportti. Keskeinen ongelma on alueiden pirstoutuminen ja suojelun pieni määrä Etelä-Suomessa.
Biotalouden innovaatioista huolimatta yli puolet kaadetusta puusta menee energiaksi, jatkaa EEA.
Viiden vuoden välein julkaistava laaja raportti perustuu ympäristöalan asiantuntijoiden ja tutkijoiden osaamiseen. Syke toimii Suomen kansallisena yhteyspisteenä raportin laatimisessa.