20.1.1992 alkoi Suomen televisiosta Kauniit ja rohkeat Kolmoskanavalla. Se oli aikansa televisiotarjonnalla melko suuri tapaus ja sai kansakunnan kerääntymään vastaanottimiensa ääreen alkuillasta ihmettelemään Ridgen, Brooken ja muiden edesottamuksia ja suhdekiemuroita huippumuodin maailmassa.
Pian Kaunarit oli television katsotuin ohjelma, ja pakko myöntää, että itsekin vahtasin sarjaa useamman vuoden nauhoittaen jaksot VHS-nauhurilla, jos ei sattunut olemaan aikaa katsoa suorana.
Tavara-asemalla oli mahdollisuus kuvata itsensä kuvausseinän edessä, joten tunnelmahan oli kuin olisi saapunut Forrester Creationsin muotinäytökseen. Meet & Greet -liput ostaneet saivat mukaan tietysti myös Ronn Mossin. Ville Laine
Kauniiden ja rohkeiden näyttelijät nousivat maassamme suureen suosioon, erityisesti Ridge Forresteria esittänyt Ronn Moss sekä Brooke Logania esittänyt Katherine Kelly Lang.
Heikki ”Hessu” Reijonen toi Kaunareiden näyttelijöitä Suomeen sarjan huippusuosion vuosina, mikä aiheutti suorastaan megahysteriaa. Sittemmin sarja ei ole aiheuttanut enää vastaavaa kansanliikettä ja useampikin näyttelijä on sarjassa vaihtunut: muun muassa Ronn Moss jätti sarjan reilut kymmenen vuotta sitten.
Ronn Montague Mossin (73 vuotta) karisma vain kasvaa iän myötä. Ville Laine
Ronn Moss on säilyttänyt Suomeen lämpimät välit, ja hänet on nähty aika-ajoin muun muassa televisio-ohjelmissa, kuten Vain elämäässä vierailevana tähtenä vuosi sitten Waldon eli Marko ”Hessun poika” Reijosen kanssa. Osan aikaa Italiassa asuvan Ronn Mossin sikäläinen koti sijaitsee samoilla kulmilla kuin Ellen Jokikunnaksen Italian koti, ja Moss onkin vaimoineen osallistunut myös Jokikunnaksen ja miehensä Jari Raskin Unelmia Italiassa -ohjelmaan.
Moni ei välttämättä tiedä, että jo kauan ennen kuin Moss tuli tunnetuksi Kauniiden ja rohkeiden kautta, hän oli ollut menestyvä muusikko. Hän soitti Player-yhtyeessä jo 1970-luvun puolelta asti, ja yhtye on saavuttanut muun muassa USA:ssa Billboard Hot 100 -listan kärkisijan vuonna 1978 hitillään Baby Come Back. Niinpä mitenkään ensimmäistä kertaa Moss ei lavalla ollut Suomen kiertueensa aloituskonsertissa, Tampereen Tavara-asemalla.
Ronn Mossia naurattaa, miten hyvin muistissa oli klassisen kitaran oppitunti, joka toimi hänen ensikosketuksenaan kitaransoittoon. Muutenkin illan tunnelmana oli hyväntuulisuus. Ville Laine
Noina viime vuosituhannen huippusuosion aikoina musiikkia ja tarinnankerrontaa yhdistellyt ”Ridge Forresterin” konserttisalikiertue olisi myynyt isommatkin salit loppuun hujauksessa, mutta nykypäivänä asia ei ole mennyt ihan näin. Esityksen alkaessa arvioisin paikalla olleen noin kolmisensataa katsojaa. Sinänsä sääli, mutta ainakin kaikki paikalle tulleet vaikuttivat olevan innoissaan ollessaan juuri siellä.
Eturivissä oli innostunut tunnelma, kuten koko muussakin salissa. Paikalle saapuneet nauttivat joka hetkestä. Ville Laine
Ronn Moss on harmaantunut tyylikkäästi. Ville Laine
Kun Ronn Moss seisoi lavalla, oli tunnelma jokseenkin epätodellinen, koska heti hänen aloittaessaan puhumisen alkoi aikamatka vuoteen 1992, sillä tumman täyteläisestä äänestä ei voinut erehtyä, Ridgehän se siinä. Alkuun Moss kertoi illan sisältävän tarinoita ja musiikkia höystettynä kuvilla ja videoilla. Lisäksi hän esitteli illan taustamuusikot eli Lassi Piiraisen koskettimissa ja Janne Halosen kitarassa.
Illan musiikillinen anti koostui sekä Mossin originaalikappaleista että coverkappaleista, jotka ovat olleet merkittävässä roolissa hänen elämässään. Alkuun mentiinkin syvään päätyyn eli musiikillisiin vaikuttajiin, jotka sysäsivät Mossin musiikin pariin. Elvis Presley -sikermä höystettynä pätkällä Chuck Berryn Johnny B. Goodea johti lopulta The Beatlesiin Can’t Buy Me Loveen. Täytyy sanoa, että laulun alkaessa oli välittömästi selvää, että kyllähän Moss laulaa osaa, eikä kitarakaan ollut ensimmäistä kertaa kädessä. Tämän hän todisti näppäillessään pätkän klassista kitarastandardia, muistikuvana ensimmäisestä tutustumisestaan kyseiseen soittimeen isoveljensä jalanjäljissä.
Roon Moss tunnelmoi Lake, Emerson & Palmerin In the Beginningiä varsin pätevästi. Ville Laine
Perään tuli ehkä yllättäväkin coverointi eli Emerson, Lake & Palmerin In The Beginning, joka omissa kirjoissani osui illan musiikista parhaiten maaliinsa yhdessä hänen lattarisävytteisen originaalikappaleensa I’m Your Man kanssa. Vaikka jälkimmäinen on toki varustettu hieman korneilla lyriikoilla, niin kappaleen flamengofiilis sopi hyvin illan kuvioihin.
Konsertin parasta antia olivat Ronn Mossin tarinat Kauniista ja Rohkeista kulissien takaa sekä niihin liittyvät kuvat ja videot. Ville Laine
Ehkä kuitenkin illan kokonaisuudessa parasta antia olivat Mossin tarinat kappaleiden välissä. Vuorovaikutus yleisön kanssa tuntui välittömältä, ja Moss vastailikin aika ajoin yleisöstä kuuluneisiin kysymyksiin ja kommentteihin hyväntuulisena. Tunnelmaa voisi verrata nuotion ääressä kalifornialaisella hiekkarannalla tapahtuvaan kokoontumiseen.
Myös mainittu Playerin hittikappale Baby Come Back kuultiin aivan alkumetreillä. Kovimmat suosionosoitukset Moss sai tämän perään kysyessään, kuinka moni paikallaolijoista tuntee Kauniit ja rohkeat, ja väittäisin, että kaikilla nousi yleisöstä käsi ylös. Yleisöstä kuuluneeseen huutoon: ”Is it Brooke or Taylor?” Mossin välitön vastaus oli ”both”.
Ville Laine
Myöhemmin hän järjesti yleisöön samasta kysymyksestä gallupin, jossa yleisö taisi pääosin pitää Brooken puolta, kuuluipa perään yksittäinen Carolinekin. Tässä yhteydessä hän esitti oman kappaleensa Just Once More, josta hän ajatteli, että se voisi olla Ridgen tekemä laulu Brookelle tai Taylorille. Itse ehkä ajattelisin, että hänen versioimansa Chris Isaakin Wicked Game kuvaisi tätä suhdetta tarkemmin, varsinkin Mossin laulaessa sen tummalla ”Ridge-äänellään”, sillä muuten hänen lauluääneensä oli puheääntä huomattavasti kuulaampi.
Janne Haapala esittelee Mossille tilattua ”flamencotyyppistä” kitarointia ennen Im Yous Mania. Lattarihenkinen kappale sopisi hyvin myös taustamusiikiksi ensi vuonna ilmestyvälle lännenelokuvalle, jossa pääosan lisäksi Moss debytoi myös ohjaajana. Ville Laine
Muuten kappaleita kuultiin ainakin Vain elämää -ohjelmassa kuultu Crazy For You sekä cover-kappaleina Ordinary World, Hallelujah ja Angels. Ordinary Worldista mainittakoon, että mielipiteeni kappaleesta yhtenä maailman parhaista pop-balladeista tuli esiin jo kesäkuisesta Duran Duran -keikka-arviosta. Niinpä ”Ridge Forrester” esittämässä tätä kappaletta muutaman metrin päässä korosti koko illan epätodellisuutta. Vaikkei nyt ihan samoihin sfääreihin päästy kuin alkuperäisesittäjän voimin kesällä, niin ihan hyvin Moss tästäkin suoriutui.
Viimeisenä kuultu Robbie Williamsin Angels puolestaan toi esiin hienosti Piiraisen ja Halosen tuottamat mahtavat lauluharmoniat, joita toki pitkin iltaa oli jo kuultu. Yhdessä kohtaa Moss unohti hetkeksi kappaleen sanat, mutta ei häkeltynyt tästä. Onhan hän monissa liemissä keitetty muun muassa 7 000 Kauniit ja rohkeat -jakson myötä.
Ronn Mossin taustamuusikkoina toimivat kiertueella Janne Halonen kitarassa ja Lasse Piirainen koskettimissa. Ville Laine
Moss höysti tarinoitaan hauskoilla kuvilla ja videoklipeillä. Sen tarkemmin en lähde tässä niitä avaamaan, antaa Mossin kertoa ne itse jäljellä olevissa konserteissaan.
Jos Kaunarit kiinnostaa yhtään edes nostalgiamielessä, niin voin lämpimästi suositella viettämään iltaa Ronn Mossin seurassa. Itsekään en ole kyseistä sarjaa katsonut varmaan kahteenkymmeneen vuoteen, mutta kaikenlaisia muistoja 1990-luvulta ja 2000-luvun alusta tulvahteli mieleen ja tunnustan nauttineeni joka hetkestä.
Yleisö piti selvästi näkemästään ja kuulemastaan ja osoitti konsertin päätteeksi Mossille suosiotaan. Ville Laine
Kysyin mielipidettä illan meiningistä konsertin jälkeen kulttuuripiireissä vaikuttavalta tuttavaltani. Hän ei pystynyt aivan vielä prosessoimaan, mitä oli tullut koettua: ”Eihän tosta voi olla mitään mieltä, tää on ihan eri universumi. Tää on paras koskaan näkemäni, en tiedä oikein, mikä tämä oli, mutta paras näkemäni, piste.”
Seuralaisensa totesi, että ”Stephanie Forresterin” (eli Susan Flanneryn) näkeminen kiroilemassa klipissä oli jo itsessään joka sentin arvoista.
Janne Halonen, Ronn Moss ja Lasse Piirainen loppukumarruksessa. Ville Laine
Näin se varmaan on, sillä nostalgia ruokkii monesti ihmisen sielua, ja tässä tapauksessa on helppo samaistua näihin näkemyksiin, jos on elänyt nuoruuttaan tai lapsuuttaan sarjan alkaessa.
An Evening with Ronn Moss, Tavara-asema, lauantaina 4.10.2025
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Tamperelaisessa.