Kasvit, eläimet ja tamperelaiset itse tarvitsevat ympäristöä, jossa luontoalueet muodostavat kokonaisuuden ja ovat yhteydessä toisiinsa.
Luonnon monimuotoisuutta tukevat pihat muodostavat yhdessä tärkeän lenkin niin sanotussa ekologisessa verkostossa. Verkosto palvelee esimerkiksi pörriäisiä, liito-oravia, siilejä, lepakoita ja sammakoita, jotka kaikki tarvitsevat luonnonmukaisia yhteyksiä siirtyessään uusille alueille, pesäpaikaltaan ravinnonhakuun tai saalistusalueelta toiselle. Ihmisille monimuotoinen pihapiiri tarjoaa stressiä vähentävän ja vastustuskykyä lisäävän ympäristön.
Tampereen kaupunki edistää luonnon monimuotoisuutta omilla alueillaan, mutta ekologisten yhteyksien turvaamisessa Tampereen yksityiset pihat ja tontit ovat keskeisiä.
– Ekologiset verkostot ovat erityisen tärkeitä kaupunkiympäristössä, jossa elinympäristöt ovat usein pieniä ja pirstoutuneita. Kaupungin omistamat alueet eivät riitä lajien elinympäristöjen turvaamiseen, siksi kaupunkilaisten pihat ja puutarhat ovat tärkeitä. Jokainen vihreä neliö on tärkeä, sanoo Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuuden kehityspäällikkö Kaisa Mustajärvi.
– Tampere sijaitsee kapealla kannaksella ja on siksi tärkeä ekologinen silta Pirkanmaan itä- ja länsiosan välillä, jatkaa Mustajärvi.
Millä vyöhykkeellä pihanne on?
Tampere on oppaassa jaettu luontovyöhykkeisiin: harjuluontoon, metsäiseen vyöhykkeeseen, rantavyöhykkeeseen, kaupunkimaiseen vyöhykkeeseen ja niittyvyöhykkeeseen. Eri luontovyöhykkeillä tärkeimmät luonnon monimuotoisuutta vahvistavia teot ovat vähän erilaisia. Oppaan kartasta tamperelaiset voivat tunnistaa, millaisella vyöhykkeellä asuvat ja mitä omalla pihalla olisi hyvä tehdä.