Juttu tiivistettynä
- Vuoden 2025 lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin tutkijoille, jotka selvittivät immuunijärjestelmän itsesääntelyä.
- Perustavanlaatuinen löytö avaa mahdollisuuksia uusille hoidoille autoimmuunisairauksiin ja syöpään.
- Tutkijat Mary Brunkow, Fred Ramsdell ja Shimon Sakaguchi tunnistivat säätely-T-solut, jotka estävät hyökkäykset omia kudoksia vastaan.
- Kliinisissä tutkimuksissa pyritään lisäämään säätely-T-soluja autoimmuunisairauksien ehkäisemiseksi ja syövän hoidossa niiden vähentämiseksi.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Vuoden 2025 lääketieteen Nobel-palkinnon saavat tutkijat, jotka selvittivät miten immuunijärjestelmä säätelee itseään. Kyseessä on perustavanlaatuinen löydös, joka avaa tietä uusille hoitomuodoille.
Tutkijat löysivät immuunijärjestelmän toimintaa säätelevät säätelijä-T-solut. Löydös mullisti käsityksen siitä, miten solut estävät immuunijärjestelmää hyökkäämästä kehon omia kudoksia vastaan.
– Heidän löytönsä ovat olleet ratkaisevia sen ymmärtämisessä, miten immuunijärjestelmä toimii ja miksi emme kaikki sairastu vakaviin autoimmuunisairauksiin, sanoo Nobel-komitean puheenjohtaja Olle Kämpe tiedotteessa.
Nobel-palkinnon saivat yhdysvaltalaiset Mary E. Brunkow ja Fred Ramsdell sekä japanilainen, Turun yliopistossa vierailijaprofessorinakin toimiva Shimon Sakaguchi.
Avaa kuvien katselu
Lääketieteen Nobel-voittajat tänä vuonna: Mary E Brunkow, Fred Ramsdell and Shimon Sakaguchi. Kuva: Claudio Bresciani / AFP
T-solut puolustavat meitä viruksia, parasiitteja ja bakteereita vastaan. Niiden joukossa on yksi solutyyppi, joka on erilaistunut hillitsemään muita soluja.
– Säätelijä-T-solut ovat valkosoluja, jotka toimivat immuunijärjestelmän ”poliiseina” estäen muita soluja hyökkäämästä elimistön omia kudoksia vastaan, sanoo apulaisprofessori Eliisa Kekäläinen Helsingin yliopistosta.
Kliinisissä tutkimuksissa pyritään nykyään lisäämään säätely-T-solujen määrää, jotta haitallisia immuunireaktioita voitaisiin ehkäistä autoimmuunisairauksissa ja elinsiirtojen jälkeen. Tämä tehdään joko stimuloimalla säätely-T-soluja kasvutekijöillä tai lisäämällä niitä laboratoriossa ja siirtämällä potilaalle.
Syövän hoidossa taas kokeillaan säätely-T-solujen vähentämistä tai estämistä, jotta immuunijärjestelmä voisi tehokkaammin hyökätä syöpäsoluja vastaan.
Nobel-komitean sihteeri Thomas Perlmann kertoi lääketieteen palkinnon saajat.Miten t-solut löydettiin?
Immuunijärjestelmä on evoluution mestariteos, joka suojelee meitä päivittäin tuhansilta eri viruksilta ja bakteereilta.
Sen kyky tunnistaa taudinaiheuttajat ja erottaa ne kehon omista soluista on hämmästyttävä. Mutta miksi immuunijärjestelmä ei hyökkää useammin omaa kehoamme vastaan?
Varhaislapsuudessa t-solut kehittyvät luuytimestä peräisin olevasta kantasolusta kateenkorvassa, jossa ne joutuvat testiin. Tässä tulikokeessa pääosa haitallisisista t-soluista poistetaan. Pitkään luultiin, että tämä prosessi on ainoa, jolla immunologista toleranssia pidetään yllä.
Kateenkorvan koulutusprosessi ei ole täydellinen, vaan osa haitallisista t-soluista karkaa verenkiertoomme ja ne ovat mahdollisesti haitallisia. Tämän vuoden voittajat tutkivat säätelijä-T-soluja, jotka estävät näitä karkulaissoluja aiheuttamasta vahinkoa.
Shimon Sakaguchin tutkimuksissa autoimmuuinsairaudesta kärsivälle hiirelle siirrettiin t-soluja terveeltä hiireltä, ne saivat sairaan hiiren paranemaan. Sakaguchi totesi, että näiden injektoitujen solujen joukossa oli oltava niitä t-soluja, jotka suojelevat ylivilkkaalta immuunijärjestelmältä ja autoimmuunisairauksilta. Hän nimesi nämä solut säätelijä-T-soluiksi ja samalla osoitti, että nekin kehittyvät kateenkorvassa.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Mattias Karlén / Lääketieteen Nobel-komitea, kuvan muokkaus: Karoliina Juntunen / Yle
Shimon Sakaguchi ui vastavirtaan vuonna 1995, kun hän teki ensimmäisen keskeisen löydön. Tuolloin monet tutkijat olivat vakuuttuneita, että immuunisieto kehittyy vain, kun mahdollisesti haitalliset immuunisolut eliminoidaan kateenkorvassa.
Sakaguchi osoitti, että immuunijärjestelmä on monimutkaisempi ja löysi aiemmin tuntemattoman ryhmän immuunisoluja, jotka suojaavat kehoa autoimmuunisairauksilta.
Mary Brunkow ja Fred Ramsdell tekivät toisen löydön vuonna 2001, kun he esittivät selityksen sille, miksi tietty hiirikanta oli erityisen altis autoimmuunisairauksille.
He olivat havainneet, että hiirillä on mutaatio geenissä, jonka he nimesivät Foxp3:ksi. He osoittivat myös, että mutaatiot ihmisen vastaavassa geenissä aiheuttavat vakavan autoimmuunisairauden, IPEXin.
Kaksi vuotta myöhemmin Shimon Sakaguchi pystyi yhdistämään nämä löydöt.
Hän osoitti, että Foxp3-geeni ohjaa niiden solujen kehitystä, jotka hän tunnisti vuonna 1995. Näitä soluja kutsutaan nyt säätely-T-soluiksi, ja ne tarkkailevat muita immuunisoluja sekä varmistavat, että immuunijärjestelmämme sietää omia kudoksiamme.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.