On tavallinen torstai-ilta. Kello lähestyy iltakuutta, kun noin iäkkään espoolaispariskunnan toinen osapuoli alkaa valittaa kovia vatsakipuja. Niitä on ollut ennenkin, mutta tällä kertaa kivut vievät nopeasti makuuasentoon. Särky on kouristelevaa. Tekisi mieli oksentaa, mutta mitään ei tule ulos. Ei kummastakaan päästä.
Vaimo ehdottaa ambulanssin tilaamista. Mies kieltäytyy, ja jatkaa kärsien sohvalla.
Kun vaimo lähtee jatkamaan omia askareitaan, hän huomaa noin puoli tuntia myöhemmin ambulanssin ajavan asunnon pihaan. Mies on hälyttänyt apua lopulta itse, kun kivut ovat käyneet lähes sietämättömiksi.
Ambulanssin henkilökunta selvittää miehen kuntoa, mittaa verenpaineen ja tekee muita tutkimuksia paikan päällä. Sitten toinen heistä kääntyy noin 80-vuotiaan asukkaan puoleen ja ehdottaa, että tämä voisi ajaa miehensä Jorvin sairaalaan.
Nainen on ihmeissään: miksei ambulanssi voi ottaa miestä mukaan saman tien? Ensihoito tekee lähetteen Jorviin, muistuttaa sairaalakäynnin tärkeydestä ja poistuu paikalta.
Mies on sen verran roteva, ettei selvästi heiveröisempi nainen pystyisi taluttamaan häntä autoon. Nainen harkitsee taksin tilaamista, mutta häntä epäilyttää, löytyykö kuljettaja, joka pystyy auttamaan autoon taluttamisessa ja voi varmistaa, että puoliso pääsee turvallisesti sairaalaan.
Onneksi avulias taksikuski löytyy ja mies pääsee sairaalaan ajoissa. Hän viipyy siellä tutkittavana koko viikonlopun.
Seura on varmistanut kertomuksen oikeellisuuden ja ollut yhteydessä myös taksinkuljettajaan.
Taksiliitto: ”Tämä on arkea”
Taksiliiton tekninen asiantuntija Ville Jaakola ei ylläty kuullessaan tapauksesta.
”Ihan arkea tämä on meillä. On paljon tilanteita, joissa asiakas soittaa ambulanssin, joka tulee paikan päälle ja toteaa, ettei kyseessä ole heidän asiakkaansa. Vaihtoehdoksi ehdotetaan taksia jopa niin, että ensihoito tilaa taksin asiakkaalle.”
Espoolaispariskunnan tapauksessa ambulanssi ei ehdottanut taksin tilaamista. Jaakolan mukaan taksit kuljettavat mielellään ihmisiä, mutta taksikuski ei ole terveydenhuollon ammattilainen.
”Hänellä ei ole taitoa tai kykyä arvioida, onko henkilö ambulanssin tarpeessa vai ei. Se on taksille haastava tilanne. Siinä ei auta kuin luottaa terveydenhuollon ammattilaisen arvioon siitä, että henkilö on kykeneväinen kulkemaan taksilla.”
Joillakin alueilla on tilattavissa paaritakseja, joissa asiakas voi matkustaa makuuasennossa. Niitä on kuitenkin rajallinen määrä.
Kelasta kerrotaan Seuralle, että niin kutsutun Kela-taksin kuljettajilta edellytetään osaamista avustamistilanteissa. Kuljettajan tulee esimerkiksi varmistaa, että asiakas pääsee turvallisesti autoon ja siitä ulos. Tarpeen tullen asiakas on saatettava määränpäähän ja noudettava sisätiloista.
”Tarvittaessa kuljettaja noutaa ja luovuttaa sovittuina ajankohtina esimerkiksi yksin matkustavat lapset, muistisairaat ja vaikeasti liikuntarajoitteiset henkilöt. Lisäksi Kela edellyttää, että jokainen kuljettaja suorittaa erityisryhmien vapaaehtoisen kuljettajakoulutuksen”, Kelan etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikön erikoissuunnittelija Otto Talvitie kertoo.
Ensihoito ei kertonut Kela-taksista
Kelasta muistutetaan, että ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on aina hyvinvointialueella. Asiakkaalla on oikeus korvaukseen ensihoitopalvelun aiheuttamista kustannuksista ja kiireettömän sairaankuljetuksen aiheuttamista tarpeellisista kuluista.
Jos asiakas joutuu käyttämään Kela-taksia, hän saa suorakorvauksen välittömästi jo taksissa. Asiakas maksaa tällöin yhdensuuntaisesta taksimatkasta enintään 25 euron omavastuun verran.
Espoolaispariskunnalle ei missään vaiheessa kerrottu, onko heillä oikeutta Kela-taksiin. Pariskunta ei osannut kysyä sen perään, koska he eivät olleet koskaan käyttäneet kyseistä palvelua.
Kelan korvaamille taksimatkoille on erillinen tilauskeskuksensa, jolla on välitettävänään omaa taksikalustoa. Näin ollen esimerkiksi paaritaksia ei välttämättä ole mahdollista saada, jos soittaa tavalliseen taksikeskukseen.
”Kun tilataan normaalitaksi, on enemmän tuurista kiinni, onko valmiuksia samanlaiseen palveluun. Tavallisesta taksivälityksestä voi tulla kuljettaja, joka ajaa myös Kela-kuljetuksia, mutta se ei ole varmaa. Ambulanssihenkilöstön olisi hyvä kertoa, että tällainen vaihtoehto on”, Taksiliiton Ville Jaakola sanoo.
HUS:in mukaan muu kuljetus sopii, kun kuljetuksen aikana ei tarvita hoitoa
HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ensihoidosta kerrotaan, että ambulanssikuljetusta ei aina tarvita.
”Ensihoito on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa sekä tarvittaessa kuljettamista tarkoituksenmukaiseen hoitoyksikköön. Joskus potilas voi saamansa arvion ja hoidon jälkeen joko jäädä kotiin tai hakeutua lähipäivinä esimerkiksi terveysasemalle.”
Ensihoito voi sairaalan mukaan ohjata potilaan jatkohoitoon myös muulla kuljetusmuodolla, kuten omalla autolla tai KELA-taksilla. Näin voidaan toimia, kun ensihoitajien tekemän arvion ja tutkimusten jälkeen ei ole viitettä merkittävästä akuutista sairaudesta, peruselintoimintojen häiriöstä tai tilan heikkenemisestä lähitunteina.
”Muu kuljetusmuoto on siis mahdollista, kun arvioidaan, ettei potilas tarvitse valvontaa tai hoitoa kuljetuksen aikana. Ensihoitajien tulee varmistaa, että potilas pystyy liikkumaan avustettuna riittävästi siirtyäkseen kulkuneuvoon, ensihoidosta jatketaan.”
Jos muu kuin ambulanssikuljetus on aiheuttanut potilaalle terveydentilan heikentymistä, kyseessä voi olla korvattava potilasvahinko. Nämä tapaukset käsitellään Potilasvahinkokeskuksessa.