Juttu tiivistettynä
- Suomalaishiihtäjät ovat saavuttaneet 140 MM- tai olympiamitalia vuosina 1970-2025. Näistä naisurheilijat ottivat 81.
- Reijo Jylhä halusi Pia Pekosen naisten maajoukkuevalmentajaksi. Pekonen teki keväällä roolissaan historiaa.
- Pekonen on Olympiakomitean työntekijä, joka käyttää työpanoksestaan noin kolmanneksen hiihtomaajoukkueessa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Marjatta Kajosmaa, Helena Takalo, Hilkka Riihivuori, Marja-Liisa Kirvesniemi, Marjo Matikainen-Kallström, Virpi Sarasvuo, Aino-Kaisa Saarinen ja Krista Pärmäkoski.
Siinä laadukas otanta parhaista suomalaisista hiihtäjistä, ja ylipäänsä eliittitason huippu-urheilijoistakin, vuosilta 1970-2025.
Kyseisellä aikavälillä Suomi saavutti hiihdossa pitkälti ylempänä mainitun oktetinkin ansiosta 140 MM- tai olympiamitalia. Näistä naisurheilijat ottivat 81 (20 kultaa, 27 hopeaa, 34 pronssia) eli noin 58 prosenttia. Kultamitaleista naisille meni 56 prosenttia, olympiamitaleista 60 prosenttia.
Lasikatto oli vielä ehjä
Mutta kun A-maajoukkue viime keväänä paketoi kansainvälisen kilpailukautensa, yksi lasikatto oli edelleen ehjänä. Se meni pirstaleiksi, kun A-maajoukkueeseen yllättäen 70-prosenttisella työpanoksella palannut Reijo Jylhä halusi naisten maajoukkuevalmennukseen avukseen Pia Pekosen, 44. Jylhä sai tältä nopeasti innostuneen ja myöntävän vastauksen.
Avaa kuvien katselu
Pirkko Määttä (vas.), marja-Liisa Kirvesniemi ja Marjo Matikainen saavuttivat peräti kaksi kolmoisvoittoa Lahden MM-kisoissa 1989. Kuva: Yle kuvanauha
Pekosesta tuli näin erikoista kyllä koko hiihtomaajoukkueen jo yli 100-vuotisen historian ensimmäinen naisvalmentaja. Menestyshistoriaan peilaten fakta on vähintään erikoinen.
– Olin kieltämättä joskus sitä miettinytkin, miten tilanne on voinut olla Suomessa tämä. Yksi vastaus on, että valmentajapotentiaalin kartoitus on yksilölajeissa sattumanvaraisempaa kuin joukkuelajeissa, Pekonen kommentoi Hiihtoliiton maajoukkueiden mediatilaisuudessa Helsingissä maanantaina.
Hän työskentelee Olympiakomiteassa valmennuksen asiantuntijana, mutta komitean johto ja Hiihtoliitto neuvottelivat ratkaisun, jossa Pekonen käyttää noin kolmanneksen työpanoksestaan hiihtomaajoukkueessa Jylhän apuna. Olympiakomitean myötämieli asiassa kertoo myös siitä, miten tärkeä laji ensi talven olympiamenestyksen näkökulmasta on jälleen kerran kyseessä.
Avaa kuvien katselu
Ajatus ensimmäisen nasivalmentajan palkkaamisesta hiihtomaajoukkueeseen lähti maajoukkuetoimintaan yllättäen palanneelta Reijo Jylhältä viime keväänä. Kuva: Antti Lähteenmäki/Yle
Pekonen on viettänyt maajoukkueen matkassa tähän mennessä noin 40 leirivuorokautta ja kuuluu myös Milanon olympiajoukkueen kokoonpanoon. Jo nuorena Hiihtoliiton valmentajakoulutukset käynyt helsinkiläistynyt lahtelainen on suorittanut ammattikorkeakoulutasoiset valmennusopinnot ja täydentänyt niitä johtamisen ja pedagogiikan opinnoilla.
– Olen valmentanut aiemmin vähän kaikilla mahdollisilla tasoilla ruohonjuuresta ylöspäin aina nuorten maajoukkuetasolle saakka.
Puheenjohtaja tyytyväinen
Jos Pekonen on maajoukkueen ensimmäinen naisvalmentaja, niin Sirpa Korkatista tuli noin puolitoista vuotta sitten Hiihtoliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Hän on viimekeväiseen rekrytointiin hyvin tyytyväinen.
– Symbolisesti valtavan tärkeä asia. Pian valinnan jälkeen tuli suorastaan ylitsevuotavan positiivista palautetta sekä oman lajiperheen sisältä että useista muista urheilumuodoista.
Idean isä eli Reijo Jylhä on aiemminkin saanut vastata kysymykseen naisten jäämisestä seinäruusuiksi huippuhiihdon valmennustöiden vinkkelistä.
Jo kolmatta kertaa A-maajoukkueen vastuurooliin (päävalmentaja 2001-06 ja 2014-18) tulleen Jylhän tähtihiihtäjiin kuuluivat aikanaan mm. Virpi Sarasvuo ja henkilökohtainen valmennettava Pirjo Muranen. Kumpikin on suorittanut valmentajan ammattitutkinnon Kuortaneen urheiluopiston ex-huippu-urheilijoille räätälöidyssä koulutuksessa.
Avaa kuvien katselu
Virpi Sarasvuossa olisi Reijo Jylhän mukaan ainesta hiihtomaajoukkueen päävalmentajaksi saakka. Kuva: Tomi Hänninen / Chilipictures
– Kumpikin olisi varmasti osaava, mutta ainakaan Pirjolla ei ole ollut sellaista paloa. Virpin osalta ei ole millään lailla myöhäistä vieläkään, ja hänhän on huippu-urheilussa mukana esimerkiksi opetusministeriön ohjausryhmän jäsenenä. Pitää muistaa, että vaikka hiihto on kansallisesti merkittävää urheilua, ammattivalmentajan paikkoja ei miehillekään ole ollut paljon tarjolla eikä menestyneitä mieshiihtäjiäkään ole juuri saatu jäämään lajin pariin, Jylhä sanoo.
Vaikka hiihtomaajoukkue on valmennukseltaan ollut miesten 100-prosenttista valtakuntaa, Jylhä muistuttaa, että tukitoiminnoissa on naisia ollut jo pitkään tärkeissä rooleissa. Esimerkiksi lääkäri Maarit Valtonen, psykologi Hannaleena Ronkainen tai suksitestaaja Kati Venäläinen.
”Uskaltaa esitellä ideoitaan”
– Pian kanssa työskentelyssä parasta on se, että hän tuo ammatillisen taustansa ansiosta uusia ajatuksia maajoukkueeseen, uskaltaa esitellä omia ideoitaan ja pystyy perustelemaan ne. Jos Pia haluaa hakea tämän kauden jälkeen vapautuvaa naisten ryhmävalmentajan paikkaa, kannatan ajatusta vahvasti.
Pekonen myöntää, että ajatus on alkanut kiehtoa kovastikin. Hänenlaiselleen perheettömälle ihmiselle kynnys on matalampi kuin perheelliselle, kun kyse on työstä, joka saattaa pitää poissa kotoa jopa 160-180 päivää vuodessa. Jostain syystä perheellisyys vaikuttaa aina suuremmalta esteeltä nais- kuin miesvalmentajille.
– Näkisin, että lastenhoitovastuun tulisi jakautua tasan isän ja äidin kesken. Toki ymmärrän, että imetysiässä olevan vauvan kanssa voisi olla aika haastavaa toimia hiihtomaajoukkueen valmentajana, muotoilee lähes 17 vuoden maajoukkueurallaan ison liudan valmentajia nähnyt Krista Pärmäkoski, joka sanoo tulleensa Pekosen kanssa erittäin hyvin toimeen.
Avaa kuvien katselu
Johanna Tikkasesta tuli viime vuonna ensimmäinen suomalaista suksilajimaajoukkuetta vetävä päävalmentaja. Hänen lajinsa on alppihiihto. Kuva: Ilkka Loikkanen
– Ehkä naisten kiinnostus näihin töihin on jäänyt vähäiseksi jo siksi, että se on lähtökohdiltaan koettu mahdottomaksi ajatukseksi, hän jatkaa.
Kun otetaan laskuun muutkin suksilla operoivat suomalaiset maajoukkueet, Pekonen ei tee historiaa. Sanna-Leena Perunka valmensi aikanaan ampumahiihdon A-maajoukkueessa. Johanna Tikkasesta tuli viime vuonna alppihiihtomaajoukkueen päävalmentaja.
Eikä Pekonen ole pioneeri pohjoismaalaisessakaan mittakaavassa: Ruotsin maajoukkueessa valmentaa olympiavoittaja Ida Ingemarsdotter, Norjassa kaikkien aikojen naishiihtäjä Marit Björgen.
Avaa kuvien katselu
Krista Pärmäkoski (oik.) jakoi 10 kilometrin (v) olympiapronssin kaikkien aikojen naishiihtäjän Marit Björgenin kanssa Pyeongchangin kisoissa 2018. Milanon kisoissa Björgen valmentaa norjalaishiihtäjiä, Pärmäkoski kilpailee olympiatasolla viimeisen kerran. Kuva: JEON HEON-KYUN / EPA / All Over Press
– Suhtaudun Piaan suunnannäyttäjänä. Ilmeisesti on kauan ajateltu, että vain miehet voivat valmentaa hiihtäjiä ammatikseen, sanoo Johanna Matintalo, joka tutustui Pekoseen jo ensimmäisellä edustusmatkallaan vuonna 2013. Pekonen oli silloin Suomen juniorimaajoukkueen johtaja Trondheimissa Pohjoismaiden mestaruuskisoissa.
– Olen hiihtomaajoukkueessa ensimmäinen naisvalmentaja, mutta minulla on vahva intuitio, että en ole jäämässä viimeiseksi, Pekonen sanoo.