Suomalaisen DNA:n omistajaa syytetään julman sotilasjuntan auttamisesta, mikä johti useiden ihmisten kidutukseen ja jopa kuolemaan. DNA on tilanteesta tietoinen, mutta ei näe sillä olevan suoraa vaikutusta toimintaansa.
Myanmarin sotilasjuntta sai apua julmuuksiensa toteuttamiseen suomalaisen DNA-puhelinyhtiön omistajalta, norjalaiselta Telenorilta. Kuvituskuva. REUTERS
Suomalaisen DNA-puhelinyhtiön omistajaa, norjalaista teleoperaattorijättiä Telenoria syytetään tietojen luovuttamisesta, jonka seurauksena useat ihmiset joutuivat pidätetyiksi, kidutetuiksi tai jopa surmatuiksi Myanmarissa.
Yhtiön Myanmarin sotilasvallankaappauksen jälkeisistä toimista on tällä viikolla Norjassa toimitettu kanne, jossa yhtiötä syytetään julman juntan avittamisesta.
– Telenor jakoi tietoja yli 1 000 puhelinnumerosta helmikuun 2021 ja maaliskuun 2022 välillä. Olemme yhdistäneet kymmeniä näistä numeroista yksilöihin, joita jäljitettiin, vainottiin, pidätettiin, kidutettiin tai tapettiin, sanoo vaikuttamistyön johtaja Joseph Wilde-Ramsing Centre for Research on Multinational Corporations -kansalaisjärjestöstä Amsterdamista.
– Meillä on kiistattomia, tosiasioihin perustuvia todisteita siitä, että Telenor vastaanotti Myanmarin sotilasjuntalta pyyntöj ä luovuttaa tietoja tietyistä puhelinnumeroista ja että norjalaisjohtajat hyväksyivät tietojen jakamisen, hän jatkaa.
Telenor aloitti operaatiot Myanmarissa vuonna 2014. Tilanne muuttui dramaattisesti helmikuussa 2021, kun sotilasjuntta syrjäytti vaaleilla valitun hallituksen ja aloitti laajan sorron.
Tämän jälkeen viranomaiset esittivät teleoperaattoreille vaatimuksia luovuttaa asiakkaiden tietoja. Kyse ei ollut pelkästään verkkoliikenteen valvonnasta, vaan myös sijainti- ja puhelutiedot päätyivät juntan haltuun.
– Telenor ei ollut valmistautunut tilanteeseen. Se tuli Myanmariin näyttävästi esiintyen vastuullisena yhtiönä, mutta oli täysin valmistautumaton suojelemaan asiakkaitaan tai vetäytymään vastuullisesti tilanteessa, jossa sotilasvallankaappaus tapahtuisi – mikä oli hyvin todellinen mahdollisuus hauraassa demokratiassa kuten Myanmarissa, sanoo Wilde-Ramsing.
Telenor puolustautuu
Telenor on puolustautunut toteamalla, että se toimi suojellakseen omia työntekijöitään.
– Kieltäytyminen noudattamasta sotilasjuntan määräyksiä olisi tulkittu sabotaasiksi. Se olisi voinut johtaa vangitsemiseen, kidutukseen tai jopa teloitukseen. Tämä olisi asettanut yli 700 paikallista ja kansainvälistä työntekijää vakavaan vaaraan, ja osa heistä oli jo silloin passinsa menettäneitä ja estetty poistumasta maasta, kerrottiin yhtiön viestinnästä.
Norjan valtio omistaa edelleen merkittävän osuuden Telenorista. Yhtiö puolestaan omistaa DNA:n kokonaan.
DNA kertoi Iltalehdelle, että yhtiö on tietoinen Telenoriin kohdistuneista syytöksistä mutta arvioi, ettei niillä ole vaikutusta DNA:n liiketoimintaan.
– Emme näe tällä olevan suoraa vaikutusta DNA:han. Asiakkaamme, työntekijämme ja yhteistyökumppanimme tietävät meidän olevan suomalainen yritys, joka toimii demokraattisten instituutioiden ja vahvan yksityisyyden suojan alaisuudessa. Myanmarin tilanne oli hyvin erilainen, yhtiön viestinnästä kerrotaan.
Centre for Research on Multinational Corporations -kansalaisjärjestön vaikuttamistyön johtaja Joseph Wilde-Ramsing sanoo heillä olevan kiistattomia todisteita Telenorin toiminnasta. Marjory Haringa
Tuhansia uhreja
Tietojen luovuttamisesta johtuneiden uhrien tarkkaa lukumäärää ei ole julkistettu, mutta sen arvellaan olevan tuhansia. Ko Ye on yksi, joka on Defend Myanmar Democracy -järjestön kautta mukana kanteessa.
– Tunnen oloni petetyksi Telenorin taholta. Yhtiön pääomistaja on Norjan valtio ja sen pitäisi kunnioittaa ihmisoikeuksia, Ko Ye sanoo.
– Olimme vaarassa ja todella vaikeassa tilanteessa. Mutta Telenor ei suojellut meitä. Päinvastoin. Meidän tietojamme käytettiin meitä vastaan aseena.
Ye ja muut haastajat haluavat keskittyä siihen, onko yhtiö vastuussa ihmisoikeusloukkauksista, joita sen toiminta mahdollisti. Kyse ei ole ainoastaan yksittäistapauksista, vaan laajasta ilmiöstä, jossa teleoperaattorin päätökset vaikuttivat suoraan Myanmarin kansalaisten turvallisuuteen.
Ryhmäkannetta edustavien asianajaja Jan Magne Langsethin mukaan suurin ongelma on se, miksi Telenor ei tehnyt asianmukaista due diligence -selvitystä ennen kuin yhtiö päätti lähteä maahan.
– Jos lähdet riskialttiiseen maahan, tarvitset suunnitelman. Paikalliset työntekijät varoittivat juntan sekaantumisesta yhtiön toimiin, mutta heitä ei kuunneltu, hän sanoo.
Ko Ye kertoo kokevansa, että Telenor petti hänet.
Kriisi jatkuu
Myanmarissa sotilasjuntta pitää vielä otettaan vallasta maassa. Se ilmoitti päättävänsä poikkeustilan heinäkuussa 2025 ja järjestävänsä vaalit kuuden kuukauden sisällä.
Monet kansainväliset tarkkailijat suhtautuvat tähän lupaukseen epäilevästi, sillä juntta pitää edelleen tiukasti kiinni vallasta eikä demokratian palautumisesta ole konkreettisia merkkejä.
Samaan aikaan väkivalta ja humanitaarinen kriisi jatkuvat eri puolilla maata. Etnisten vähemmistöjen aseelliset ryhmät ja pro demokratia -liikkeet hallitsevat tai haastavat hallinnon valtaa monilla alueilla.
Siviilit kärsivät yhä ilmaiskuista, pakkosiirroista, mielivaltaisista pidätyksistä ja yhä useammin myös pakkovärväyksestä.