Tekoälyn käyttöön suorastaan kannustetaan tiedonhaussa julkisessa hallinnossa, kerrotaan STT:lle ministeriöstä.
5.10. 12:44
Generatiivisten tekoälysovellusten käyttö on yleistynyt julkisessa hallinnossa muun muassa tiedonhaussa, ja virkamiehet välittävät tekoälyn tuottamaa tietoa myös kansanedustajille. Tästä esimerkkinä on STT:n näkemä valtiovarainministeriön (VM) elokuussa lähettämä sähköpostivastaus Ville Valkoselle (kok) ja muille kansanedustajille.
Valkonen oli puheenjohtajana budjettityöryhmässä, joka neuvotteli sopeutustoimista ennen hallituksen varsinaista budjettiriihtä. Elokuun lopulla annettu vastaus koski kysymystä, joka työryhmässä oli herännyt Ranskan uudesta, pikamuotia rajoittavasta lainsäädännöstä. Päättäjille oli epäselvää, oliko Ranskan uuteen lakiin sisältyvä ympäristömaksu vero vai muunlainen maksu.
– (Microsoftin tekoälysovellus) Copilotin mukaan Ranskan ultra-fast fashion -lakiesityksessä veroa ei kutsuta varsinaisesti ”veroksi” (taxe), vaan käytetään termiä: ecocontribution, kerrottiin VM:n vero-osaston valmistelemassa vastauksessa, jonka lähetti osastopäällikkö Terhi Järvikare torstaina 21. elokuuta.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
”Ei päätöksentekotilanne”
Sähköpostitse STT:lle tällä viikolla vastannut Terhi Järvikare kertoo, että kansanedustaja Valkosen ryhmä halusi pikaisesti tietää, mistä Ranskan lakimuutoksessa oli kyse.
– Välitin asiantuntijoille pyynnön selvittää tätä hyvin nopeasti, parin tunnin kuluessa. Kyseessä ei siten ollut mikään päätöksentekotilanne, jossa tuon tekstin perusteella olisi aiottu tehdä päätöksiä, vaan asiasta vain haluttiin lisätietoja, Järvikare kirjoittaa sähköpostitse.
Järvikareen mukaan lähteinä käytettiin Ranskan kansalliskokouksen viranomaissivustoa, Ranskan senaatin virallisia sivuja sekä englanninkielistä ESG news -uutissivustoa. Lähteiden tekstejä käännettiin tekoälyn ohella myös tavanomaisilla käännösohjelmilla, ja käännöstä verrattiin englanninkielisten uutissivustojen teksteihin.
– Lakiehdotuksen termistö oli termien vero/maksu osalta hankala, ja siihen hyödynnettiin tekoälyn kääntäjää, Järvikare kertoo.
Asian valmistelija oli ranskantaitoinen, Järvikare kertoo STT:lle.
”Siitä ei voi tehdä kompromisseja”
VM:n mukaan tekoälysisällön faktat on tarkistettava eikä tekoälyn käyttö siirrä vastuuta sisällöstä pois virkahenkilön harteilta.
– Faktantarkistus pitää tehdä aina, eli siitä ei oikeastaan voi edes tehdä kompromisseja, kertoo ministeriöiden generatiivisen tekoälyn yhteistyöryhmän pääsihteeri Aleksi Kopponen VM:stä.
Tiedonhankinta, tietoanalyysi ja nopeat käännökset on mainittu generatiivisen tekoälyn hyväksyttyinä käyttötapoina VM:n ohjeistuksessa generatiivisen tekoälyn käytöstä julkisessa hallinnossa.
– Generatiivista tekoälyä jopa kannustetaan käyttämään tiedonhaussa, tulkitsemaan tietoa ja analysoimaan tietoa osana tavallista virkatyötä, Kopponen kertoo.
Asiantuntija mainitsee riskinä sen, että generatiivisella tekoälyllä tuotettu sisältö voi sisältää jopa valheellista tai keksittyä informaatiota.
Terhi Järvikareen mukaan elokuun sähköpostimenettely noudatti ohjeistusta generatiivisen tekoälyn käytöstä.
– Kuten ohjeessa todetaan, tekoälyn käyttö on sitä vapaampaa, mitä kauempana ollaan päätöksenteosta. Edelleen siellä todetaan, että tekoälyä voidaan käyttää nopeiden käännösten tekemiseen.
FAKTA
Kansanedustajille ei ole omaa ohjeistusta generatiivisen tekoälyn käytöstä
Suomessa valtiovarainministeriö on koonnut ohjeistuksen generatiivisen tekoälyn käytöstä julkisessa hallinnossa. Sen lisäksi eduskunta on koonnut oman, tekoälyn huoneentauluksi kutsutun ohjeistuksensa kaikille eduskuntalaisille eli sekä työntekijöille että kansanedustajille.
Ohjeistuksessa muun muassa sanotaan, että tekoälyyn voi syöttää vain julkista aineistoa ja käyttäjän on tarkistettava saadut tiedot aina ennen niiden käyttöä. Mikäli mahdollista, käyttäjää suositellaan valitsemaan tekoäly, joka antaa vastauksille tarkat lähdeviitteet.
– Älä käytä tekoälyn tuottamaa aineistoa (esim. koodia, dataa, käännöksiä), jos et ymmärrä, mitä se tekee, sisältää ja tarkoittaa. Tarkasta tekoälyn tuottamat tiedot muuta kautta, jos mahdollista, STT:lle lähetetyissä ohjeissa neuvotaan.
Eduskunnan kansliatoimikunta päätti viime vuoden marraskuussa siitä, mitä ja miten tekoälypalveluita eduskunnassa voidaan käyttää. Eduskunnan yleisen tekoälyn huoneentaulun ohella kansanedustajille ei ole suunnattu erillistä kirjallista ohjeistusta tekoälyn käytöstä, kerrotaan eduskunnan tietohallinnosta STT:lle.
Tekoäly valtasi brittiparlamentin
Tekoälyn käyttö lainsäätäjien parlamenttityössä on herättänyt keskustelua maailmalla erityisesti Britanniassa, jossa työväenpuolueen edustaja Mike Reader jäi julkisella paikalla kiinni Chat GPT:n käytöstä vastatessaan äänestäjiensä sähköposteihin, kertoi brittilehti Mirror elokuussa. Reader puolusti sittemmin tekoälyn käyttöään mielipidekirjoituksessa.
Britanniassa useiden parlamenttiedustajien on epäilty myös käyttäneen Chat GPT:tä puheidensa kirjoittamiseen tai editoimiseen. Monet analyytikot ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että tietyt yhdysvaltalaistyyliset ilmaisut ovat yleistyneet parlamenttiedustajien puheissa sen jälkeen, kun Chat GPT julkaistiin. Tällainen ilmaus on esimerkiksi ”nousen puhumaan”, englanniksi ”I rise to speak”.
– ”Nousen puhumaan, nousen puhumaan, nousen puhumaan.” — Tästä paikasta on tullut absurdi, arvosteli konservatiiviedustaja Tom Tugendhat parlamenttia syyskuussa.