”Venäjä härnää ja leikkii eskalaatioriskillä – ei kuitenkaan siksi, että se tavoittelisi avointa konfliktia Nato-maiden kanssa”, tutkija Sinikukka Saari kirjoitta.
(Päivitetty: 06.10.2025 11.08)
Viime viikkoina on ollut lähes hengästyttävää seurata, missä kaikkialla Euroopassa on loukattu ilmatilaa, missä isokokoiset droonit ovat risteilleet ja millä tavalla toimiin on Puolassa, Virossa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa vastattu – tai oltu vastaamatta.
Ilmatilan loukkaukset on tunnistettu venäläiskoneiksi, samoin Puolassa alas tiputetut droonit. Tanskassa drooneja ei sen sijaan pudotettu, minkä vuoksi niiden attribuutio eli tunnistus on jäänyt epämääräisemmäksi. Viranomaiset ovat viitanneet ”kyvykkääseen toimijaan”, ja todenneet että ”Venäjän osallisuutta ei voida sulkea pois”.
Oli maiden reagointitapa mikä tahansa, arvostelua on seurannut. Puola nousi Nato-kumppaneidensa kanssa hävittäjillä ilmaan ja ampui ohjuksilla halpoja venäläisdrooneja alas. Liian kallista, kärpästä ammutaan tykillä, sanottiin. Kun Tanskassa suljettiin lentokenttiä eikä drooneja saatu alas, syytettiin Tanskaa heikosta reagoinnista jonka uskottiin yllyttävän Venäjää jatkamaan kiusantekoaan. Tanskan droonien alkuperän todentaminen jälkikäteen onkin vaikeaa, ellei mahdotonta
Venäjä on puolestaan kiistänyt kaiken ja pilkannut eurooppalaisia sen päälle: tyypillistä ylireagointia ja ulvontaa. Jos jokin drooni tai lentokone jossain olikin, se oli heidän mukaansa vain puhdas vahinko, ei muuta.
Venäjä ei tavoittele avointa konfliktia
Venäjä härnää ja leikkii eskalaatioriskillä – ei kuitenkaan siksi, että se tavoittelisi avointa konfliktia Nato-maiden kanssa. Härnäyksellään Venäjän johto haluaa muistuttaa eurooppalaisia Ukrainan tukemisen vaaroista, sitoa eurooppalaisia voimavaroja muualle kuin Ukrainaan ja lietsoa paniikkia ja eskalaation pelkoa eurooppalaisissa. Erimielisyydet liittolaisten välillä ja epäonnistunut koordinaatio ovat nekin toivottavia ilmiöitä Moskovan näkökulmasta.
Euroopan suuri haaste onkin Venäjän hybridihäirinnän pienten panosten ja eurooppalaisten vastatoimien suuren hintalapun välinen epäsuhta. Tällä hetkellä monet tahot puhuvat monikerroksisesta droonikilvestä tai -muurista, joka kykenisi vastaamaan tehokkaammin ja kustannustehokkaammin Venäjän droonihäirintään.
Hybridisodankäynnin logiikan mukaan seuraavalla kerralla edessä voi kuitenkin olla jotain aivan muuta kuin droonit. Kun yksi heikkous korjataan, on aika kokeilla seuraavaa.
Lue kaikki Sinikukkka Saaren kolumnit tästä.