Maria Drockila kertoo Jaana Villasen uutuuskirjassa, mitä hänen elämäänsä kuuluu nykyään.
Maria Drockila voitti Diili-ohjelman vuonna 2013. EERO LIESIMAA
Vuoden 1997 Miss Suomi -kilpailun toiseksi perintöprinsessaksi kruunattu Maria Drockila kertoo Jaana Villasen uutuuskirjassa Nainen taitekohdassa (Readme) elämästään ja sen muutoksista. Kirjassa kerrotaan 22 naisen tarina ja heidän elämänsä taitekohdat.
48-vuotias Drockila muistetaan paitsi missimaailmasta myös yhteistyöstään Spede Pasasen kanssa. Pasanen nimitti tuolloin 19-vuotiaan Drockilan Spede-yhtiöiden toimitusjohtajaksi ilman mitään kaupallisen alan koulutusta.
Kirjassa Drockila ei käsittele aikaa Spede Pasasen kanssa, eikä mainitse Pasasta nimellä kertaakaan. Sen sijaan kirjassa käsitellään Drockilan lapsuutta ja nuoruutta sekä aikuiselämän muutoksia ja urapolkua oman kynttiläpajan, Maria Drockila Oy:n johdossa.
Kursivoidut kohdat ovat otteita kirjasta.
Ideoista ei ole siis koskaan minun elämässäni ollut puutetta. Kynttiläpajalla on tietysti ollut ylä- ja alamäkiä, eli sehän kesti 22 vuotta. Kynttiläpaja muodostui minulle yhdeksi uraksi, Maria toteaa. Se oli yksi ura, koska olin niin nuori, kun aloitin. Kynttiläpaja oli oikeastaan itsessään ensimmäinen taitekohtani, kun aloin luottamaan kykyyni tehdä ja onnistua tekemään asioita.
Drockila (vas.) kruunattiin toiseksi perintöprinsessaksi vuonna 1997. KARI PEKONEN
Koska kirja käsittelee eri taitekohtia, nostetaan esille myös kynttiläpajan taitekohdat. Drockila on ollut useita kertoja tilanteessa, jossa hän on menettänyt ison osan omaisuudestaan.
Ja toivuttuaan rakensi omaisuuden taas takaisin. Omaisuuden menetys tuli siitä, kun yritys menetti kaikki omat pääomansa – ja uurastamalla ja tekemällä töitä menestyksen eteen, kyettiinkin palauttamaan yritys menestyksen polulle.
Maria toteaa ajastaan kynttiläyrittäjänä, että hänelle yrittäjänä oli myös mahtavaa se vapaus, jos ei voinut menettää mitään. Vain hetki ennen koronapandemian alkamista tammikuussa 2020 Drockila päätti kuitenkin lopettaa kynttiläpajan kokonaan. Parhaimmillaan Drockilalla oli 34 myymälää ja 127 työntekijää.
Jos en olisi tehnyt vuodenvaihteessa muista syistä päätöstä myymälöiden sulkemisesta, olisi alasajo pitänyt tehdä kuitenkin. Kun olin ratkaisun ja päätöksen jo tehnyt aiemmin, että nyt kaikki myydään pois ja ajetaan kaikki alas, niin olihan se onnenkantamoinen. Toisessa vaihtoehdossa olisin ollut tammikuussa tilanteessa, jossa olisi taas ottanut lähes puolen miljoonan bullet-lainan, minkä aina otin, että päästään sen vuoden läpi, olisin taas sitonut kaikki henkilöstöresurssit. Nyt tilanne oli toinen, yhden päätöksen myötä.
Drockila luopui kynttiläbisneksestä vuoden 2020 alussa. KATJA LÖSÖNEN
Nyt, viisi ja puoli vuotta myöhemmin, Drockila pitää päätöstä edelleen oikeana. Hän kuvailee kulkeneensa kynttiläpajaan liittyneen tien alusta loppuun, eikä ”sitä tietä enää ollut jäljellä”. Elämässä oli luvassa jotain aivan muuta.
Kuluneen vuoden alussa Marian hyvä ystävä haastoi häntä kysymyksellä “oletko nainen, joka rakastaa vaikeuksia?” Kysymys jäi kaivertamaan Marian mieltä ja hän päätti muuttaa elämäänsä jälleen. Kysymys sai liikkeelle liukuman kohti seuraavaa taitekohtaa. Kysymys tarkoitti Marialle elämän fundamanttien pohdintaa. Mikä oikeastaan on tärkeää? Kuinka paljon arjessa koetuista vaikeuksista on itseasiassa suoraan omien valintojen seurauksena syntyneitä luonnollisia haasteita, joista voisi luopua, luopumatta mistään todella tärkeästä.
Drockila on päättänyt luopua kaikesta maallisesta omaisuudestaan, jota ei käytä. Päätöksen toteuttaminen ja tavaroiden karsinta on edelleen kesken.
Tavoitteeni on nyt yksinkertaisempaa ja vapaampaa elämää kohti. Sisäinen taitekohta oli ihan veitsenterävä. Mitä enemmän luovun tavaroista ja ajan täyttämisestä, sitä enemmän elämääni tulee mahdollisuuksia ja vapautta. Elämä itsessään alkaa inspiroida.
Drockila kertoo kirjassa elävänsä tänä päivänä pitkälti omannäköistä elämää. Hänellä on kasvimaa, kanoja ja mehiläispesiä.
Jaana Villasen kirjoittama Nainen taitekohdassa (Readme) julkaistaan 7. lokakuuta.