Maanviljelijän näkökulmasta näky on lohduton.
– Tätä on turha kääriä uudelleen. Pilalla mikä pilalla.
Lieksalaisen maanviljelijän Raimo Harjusen edessä on märkää heinää pursuava pyöröpaali, jonka karhu on rikkonut.
Harjusen mukaan paalissa olevaa säilörehua ei voi pelastaa, koska muovin sisällä ei ole enää suojakaasua.
– Paalista tulee kukkamultaa. Tällaista ei pysty syöttämään lehmille.
Harjusen tilalta on kesän aikana löytynyt jo 80 rikottua paalia.
Raimo Harjunen selittää videolla, mitä säilörehulle tapahtuu, jos sitä suojaava muovi rikkoutuu:
Video: Heikki Haapalainen / Yle.Kynsien ja hampaiden jälkiä
Harjunen ei ole ongelman kanssa yksin. Karhujen aiheuttamat paalivahingot ovat yleistyneet ympäri maata, erityisesti alueilla, joilla karhuja on paljon. Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomessa on todennäköisesti jo yli 2 300 karhua.
Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden maaseutuasiamiehen Esko Saatsin mukaan pyöröpaaleissa on usein karhun kynnenjälkiä, ja samassa paalissa saattaa olla sekä isot että pienet hampaanjäljet.
– Joskus paali on hajotettu aivan tuusan nuuskaksi, jolloin siitä on hävitetty kaikki muovit.
Hän tietää maatilan, jossa karhut rikkoivat yhdellä kertaa jopa sata paalia.
Avaa kuvien katselu
Karhun hampaanjäljet ovat selvästi näkyvissä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Valtio korvaa viljelijöille vahingot, jotka karhut aiheuttavat viljelyksille ja kootuille sadoille. Säilörehusta korvaus on viisi senttiä kilolta, jolloin 800 kilon paalista voi saada 40 euroa.
Valtio korvasi viime vuonna koko maassa karhujen aiheuttamia vahinkoja runsaalla 200 000 eurolla. Tänä vuonna viljelijät ovat ilmoittaneet pelkästään Pohjois-Karjalassa karhuvahinkoja jo yli 46 000 euron edestä.
Avaa kuvien katselu
Teemu ja Raimo Harjunen tutkivat yhdessä maaseutuasiamies Esko Saatsin (keskellä) kanssa karhujen rikkomaa paalia. Kuva: Heikki Haapalainen / YleHuvin vuoksi?
Karhut eivät yleensä syö rikkomansa paalin sisältöä. Miksi ne sitten rikkovat paaleja?
– Uteliaisuudesta, vastaa Suomen riistakeskuksen hirvitalousalue- ja suurpetosuunnittelija Kai-Eerik Nyholm.
Hänen mukaansa karhu on luonteeltaan utelias eläin, joka helposti kiinnostuu pellolla olevista paaleista.
Maaseutuasiamies Esko Saatsi arvelee, että karhut saattavat myös leikkiä. Jäljistä päätellen ne ovat pomppineet korkeiden paalipinojen päällä.
– Käyttävätkö karhut pentujaan ikään kuin leikkipuistossa, hän kysyy.
Luonnonvarakeskuksen mukaan karhukanta on kasvanut, mikä näkyy myös näissä Harjusen tilan riistakamerakuvissa:
Video: Teemu Harjunen.Kokeilussa karkote
Kai-Eerik Nyholmin mukaan mitä ilmeisimmin paras keino suojata paalit olisi vetää niiden ympärille sähkölanka. Se ei ole kuitenkaan kustannustehokasta, eikä pelloille ole yleensä vedetty sähköä.
– Hyppysähköä ei ole vielä keksitty, murjaisee Raimo Harjunen.
Entä voisiko paalit viedä heti paalauksen jälkeen pihapiiriin, jossa ne olisivat paremmin turvassa karhuilta? Nuoren isännän Teemu Harjusen mukaan kyse on ajankäytöstä – ja tilasta.
– Kaikki paalit eivät mahdu pihaan.
Harjusen tilalla paaleja kokeillaan ruiskuttaa karkotteella, jota tavallisesti käytetään ehkäisemään hirvien taimituhoja. Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Seppo Raassinan mukaan aineen tehosta karhuille ei ole varmuutta.
– Aine on lampaan rasvaa, mikä vähän jännittää. Karhu on kaikkiruokainen, joten maistuukohan sille paali nyt entistä paremmin, hän virnistää.
Videolla Seppo Raassina suihkuttaa paalien päälle liuosta, jota käytetään hirvituhojen ehkäisyyn:
Video: Heikki Haapalainen / Yle.
Tilan vanhalla isännällä Raimo Harjusella on asiaan varmempi konsti: metsästys.
– Kyllä se karhukin kuulaa uskoo.
Metsästäjät: Tapiola vastuuseen
Raimo Harjusen kanssa samoilla linjoilla ovat Metsästäjäliiton Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun piirit. Ne julkaisivat syyskuussa avoimen kirjeen, jossa Luonnonsuojeluliitto Tapiolaa vaaditaan suojaamaan rehupaaleja öisin karhuilta.
Piirien mukaan Tapiola on aktiivisesti vaikuttanut siihen, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ei ole mahdollista. Ne pitävät sen vuoksi kohtuullisena, että Tapiola osallistuu karhujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen.
Avaa kuvien katselu
Metsästäjäliiton kolmen piirin mielestä Luonnonsuojeluliitto Tapiolan pitäisi vahtia pelloilla olevia paaleja karhuilta, koska se on toiminnallaan estänyt karhunmetsästyksen. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen pitää esitettyä vaatimusta absurdina ja julkisuustemppuna.
Hänen mukaansa Tapiolan vastuulla on valittaa, jos viranomaisten päätökset ovat ristiriidassa Suomen tai EU:n lainsäädännön kanssa.
– Tapiola käyttää valitusoikeuttaan silloin, kun tällaista havaitaan.
Tapiola muistuttaa avoimessa vastauksessaan Metsästäjäliitolle, että myös sen jäseniä elää suurpetoalueilla.