Arkkitehtuuri|Puusta tehty toimisto- ja hotellirakennus Katajanokan Laituri vie kävijänsä kuin toiseen todellisuuteen, kuuluvat palkinnon perustelut. Katolla kukoistaa puutarha.
6.10. 16:55 | Päivitetty 7.10. 11:01
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon sai Katajanokan Laituri -puurakennus Helsingissä.
Arkkitehti Selina Anttisen suunnittelema rakennus toimii Stora Enson pääkonttorina ja Sokos-ketjun hotellina.
Voittajan valinnut arkkipiispa Tapio Luoma kehui rakennuksen puurakenteita ja tunnelmaa.
Rakennuksen viherkatto edistää kaupunkiluontoa ja houkuttelee pölyttäjiä.
Tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saa Katajanokan Laituri -niminen puurakennus. Suuri toimisto- ja hotellirakennus sijaitsee nimensä mukaisesti Helsingin Katajanokalla aivan meren partaalla.
Viime vuonna ovensa avanneen Katajanokan Laiturin suunnitteli arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit.
Vastaavana arkkitehtinä työskenteli toimiston perustajiin kuuluva Selina Anttinen, pääsuunnittelijoina toimivat Vesa Oiva ja Teemu Halme.
Voittajan valitsi neljän finalistin joukosta arkkipiispa Tapio Luoma. Hän kuvailee Katajanokan Laituria pysäyttäväksi näyksi alueen tiili- ja betonirakennusten keskeltä.
”Varsinainen yllätys odottaa kuitenkin sisään astuttaessa. Ylöspäin kaartuvat puurakenteet avoimen aulatilan yläpuolella luovat ainutlaatuisen tunnelman, joka kutsuu vierailijaa istahtamaan suuren ympyrän muotoon rakennetulle penkille”, Luoma toteaa palkintoperusteluissaan.
Hänen mielestään rakennuksen puumateriaali tekee rakennuksessa vierailusta hetkittäin kuin metsässä kulkemista. Saattaa tuntea olevansa jossakin toisessa todellisuudessa, Luoma perustelee.
Rakennuksen aula on julkista tilaa. Sen kattoikkunasta tulvii luonnonvaloa. Kuva: Tuomas Uusheimo
Avarat aulatilat korostavat puurakennetta. Kuva: Kalle Kouhia
”Ilahduttaa tietenkin tosi paljon. Olemme tosi iloisia ja otettuja tästä palkinnosta”, vastaava arkkitehti Selina Anttinen sanoo puhelimeen.
Puisen rakenteen nostaa Anttinenkin heti esiin.
Katajanokan Laiturin maanpäälliset osat on tehty kokonaan kuusesta, suomalaisesta ja ruotsalaisesta. Rakennuksen ulkovaippa on kaksiosainen – uloimpana puun päällä mutkittelee kierrätetty alumiini, suomalainen graniitti ja lasi.
Tämän kokoluokan puurakennuksia ei ole Suomen kaupunkeihin Anttisen mukaan aiemmin juurikaan tehty.
”Tässä on näytetty, että puurakentaminen taipuu aika monenlaiseen”, Anttinen sanoo.
Rakennuksen suunnittelun tavoitteena oli pitkä elinkaari, johon pyrittiin esimerkiksi monipuolisella käytettävyydellä.
”
Katolla piilee julkinen salaisuus.
Pitkä elinkaari palvelee myös ympäristötavoitteita. Viime aikoina on havahduttu siihen, että kokonaisten korttelien purkaminen ja uudelleen rakentaminen kuormittaa ilmakehää hyvin raskailla päästöillä.
Anttinen Oiva Arkkitehdit suunnitteli myös toisen Helsingissä mainetta keränneen puupytingin: Jätkäsaaren Wood Cityn, joka tunnetaan Supercell -pelifirman päämajana. Pääosin puusta tehtiin myös Anttinen Oivan suunnittelema uudenlainen koulukoti Pietarsaareen. Rakennus aseteltiin sopusointuun ympäröivän mäntymetsän kanssa.
Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistama ja rakennuttama Katajanokan Laituri palvelee Stora Enson pääkonttorina ja Solo Sokos Hotel Pier 4 -hotellina. Tavoitteena oli myös istuttaa uusi rakennus luontevasti osaksi kansallismaisemaa. Siis Kauppatorin, Presidentinlinnan ja Alvar Aallon suunnitteleman Sokeripalan naapuriin.
Voittajan katolla piilee julkinen salaisuus.
Katutasosta ei näy vinkkiä siitä, että Katajanokan Laiturin aulan (julkinen sekin) kautta voi tepastella hissiin ja nousta suurelle kattoterassille.
Siellä voi laiskotella monenlaisilla oleskelualueilla sekä lepuuttaa silmiään laajassa maisemapanoraamassa, joka ulottuu Suomenlinnan kirkontornista avomeripilkahdusten kautta Helsingin kattojen mosaiikkiin.
Hotelli- ja toimistorakennuksen julkiselle kattoterassille voi kuka tahansa nousta. Siellä sijaitsee myös viherkatto pörriäisineen. Kuva: Matti Pietola / HS
Voittajarakennus tuo satamalaiturilleen julkista tilaa ensimmäisenä.
”Toivottavasti siinä on vuosikymmenen päästä aika paljon enemmän julkista tilaa ja rantaa ihmisten saavutettavana”, Anttinen sanoo.
Katolla myös surisee ja pörisee, iloitsee Selina Anttinen.
Suuri osa katosta nimittäin tehtiin puutarhaksi, ja pölyttäjät ovat jo saapuneet. Ne löysivät paikan melkeinpä saman tien, kun viherkatto valmistui.
”Rohkaiseva esimerkki, että se toimii, ja nopeasti”, Anttinen sanoo.
Pörriäiset tuovat monimuotoisuutta rakennuksilla tilkittyyn ympäristöön. Lisäksi kasvillisuus pidättää kosteutta ja hillitsee rakennuksen ylikuumenemista.
Anttisen mukaan viherkatot tulevat väistämättä yleistymään, kun ilmastokriisi syvenee.
”Uskoisin, että tämä on se vuosikymmen, kun ruvetaan yhä enemmän ymmärtämään kaupunkiluonnon merkitys rakennetussa ympäristöstä. Ja se ei riitä, että sitä on jossain, vaan sitä pitää olla aika tasaisesti kaikkialla.”
Kattopuutarhan suunnitteli maisema-arkkitehtitoimisto Nomaji.
Voittajan kruununa kasvaa melkein 90 eri lajia, joukossaan merikohokki, sianpuolukka, vuorimunkki, ahomansikka ja hietaneilikka.
Juttua muokattu 7.10. kello 10.59: Lisätty tieto, että Katajanokan laiturin omistaja ja rakennuttaja on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.
Kattoterassilla kasvaa suuri puutarha. Kasvilajeja viherkatolle istutettiin melkein 90. Näkymät ulottuvat avomerelle asti. Kuva: Kalle Kouhia