Ilmastonmuutos on muuttanut yöperhosyhteisöjä etenkin Pohjois-Suomessa. Kylmään sopeutuneita lajeja häviää pohjoisesta nopeammin kuin uusia lajeja tulee tilalle.
Avaa kuvien katselu
Jaspisyökkönen on yksi yöllä lentävistä perhoslajeista. Yleensä yöperhoset ovat ruskeita tai harmaita. Kuva: Maria Sergejeff
Ilmastonmuutos näkyy etenkin pohjoisen yöperhosyhteisöissä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Kylmään sopeutuneet lajit ovat harventuneet eikä uusia lajeja ole tullut etelästä tilalle samaa vauhtia.
Yöperhosyhteisöjen koostumus muuttuu tutkimuksen mukaan Pohjois-Suomessa peräti kaksi kertaa nopeammin kuin Etelä-Suomessa. Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa käytettiin havaintoaineistoja 30 vuoden ajalta. Havaintoja oli yli 224 000.
Myös Etelä-Suomessa yöperhosyhteisöt ovat muuttuneet, koska joukkoon on liittynyt uusia, lämpöön sopeutuneita lajeja muualta Euroopasta. Suurin osa vanhoista lajeista on kuitenkin Etelä-Suomessa säilynyt uusien lajien rinnalla.
Tutkimus tehtiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Avaa kuvien katselu
Yöperhonen jäi Värriön tutkimusaseman perhosansaan kesällä 2024. Yöperhoset ovat runsaimmillaan loppukesällä. Kuva: Mikko Sipilä
Perhoslajien liitely kohti pohjoista on aiemmin havaittu esimerkiksi Sallassa, jossa yöperhosia on seurattu Värriön tutkimusasemalla systemaattisesti jo lähes 50 vuoden ajan.
Vuonna 2023 Värriön tutkimusaseman perhosrysissä havaittiin peräti viisi uutta lajia, esimerkiksi suosekoyökkönen. Ne olivat siirtyneet yhden kesän aikana parinsadan kilometrin matkan Kuusamosta.
Keskilämpötila Värriössä on noussut 1970-luvulla alkaneen seurannan aikana 2,5 astetta ja syksy pidentynyt parilla viikolla.
Ilmaston lämpenemisen aiheuttama muutos perhoslajistossa näkyy havaintopaikoilla eri puolilla Suomea.