Venäjän tuotannon kasvu on hyytynyt tänä vuonna, mutta ainakaan toistaiseksi talous ei näytä vajonneen varsinaiseen taantumaan, arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) torstaina julkaisemassaan katsauksessa.
Rosstatin ennakkoarvion mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa 1,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Kasvu hidastui entisestään alkuvuoteen verrattuna ja jäi odotuksia heikommaksi. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasvua kertyi 1,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Kasvu on hiipunut talouden epätasapainojen pahentumisen, korkean korkotason kysyntää hillitsevän vaikutuksen ja öljyn hinnan laskun vuoksi. Öljyn hinnan lasku on leikannut sekä vienti- että budjettituloja. Tulojen vähenemisestä huolimatta budjettimenoja on viime kuukausina jälleen lisätty reippaasti sotaan kytkeytyvän tuotannon pönkittämiseksi. Inflaatio on pysynyt edelleen nopeana.
Kansainväliset ennustajat ovat viime kuukausina laskeneet arvioitaan Venäjän tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvusta. IMF odottaa nyt Venäjän bkt:n kasvavan tänä vuonna 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 1 prosentin.
– Tulevaan talouskehitykseen voi vaikuttaa myös presidentti (Donald) Trumpin ja presidentti (Vladimir) Putinin perjantaille sovittu tapaaminen. Vaikka tapaamiselta ei etukäteen odoteta läpimurtoa rauhanneuvotteluihin, voisi Venäjän kannalta suotuisa lopputulos vähentää talouteen kohdistuvia paineita. Jos taas Yhdysvallat asettaisi Venäjälle uusia talouspakotteita, Venäjän heikkenevä taloustilanne voisi vaikeutua entisestään jopa huomattavasti, Suomen Pankin katsauksessa arvioidaan.
Venäjän teollisuustuotanto on tänä vuonna supistunut useimmilla toimialoilla. Myös kuluttajien tilanne on heikentymässä. Rakentamisen kasvu on viime kuukausina tyrehtynyt.
Keskuspankki näkee talouskasvun hyytymisen heijastavan kysynnän hiipumista ja arvioi inflaation hidastuneen viime kuukausina odotettua nopeammin. Siksi keskuspankki päätti heinäkuun kokouksessaan laskea avainkorkoa kahdella prosenttiyksiköllä. Korko on nyt 18 prosenttia.
Keskuspankki kuitenkin näkee edelleen riskitekijöitä, kuten korkeina pysyneet inflaatio-odotukset ja ruplan kurssikehityksen, jotka voivat estää inflaation hidastumista jatkossa.
Keskuspankin päivitetyssä ennusteessa arvioidaan inflaation hidastuvan hieman aiemmin ennustettua nopeammin. Heinäkuussa kuluttajahinnat nousivat 9 prosenttia vuotta aiemmasta.
Finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin tulot kasvoivat tammi-heinäkuussa 3 prosenttia vuotta aiemmasta. Öljy- ja kaasutulot supistuivat 19 prosenttia matalamman öljyn hinnan vetämänä.
Federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi-heinäkuussa 21 prosenttia vuotta aiemmasta. Alijäämä paisui jälleen heinäkuussa ja tammi-heinäkuussa sitä kertyi yhteensä jo lähes 5 000 miljardia ruplaa (2 prosenttia bkt:stä). Finanssiministeriön mukaan suuri alijäämä johtuu siitä, että menoja jaksotetaan jälleen aiempaa etupainotteisemmin. Edellisinä vuosina vuoden lopussakin on silti nähty menopiikki.
Koko tälle vuodelle budjetoitu federaatiobudjetin alijäämä on 3 800 miljardia ruplaa (noin 40 miljardia euroa). Tämän vuoden budjettikehikkoa muutettiin kesäkuussa, jolloin suunniteltua alijäämää kasvatettiin tuntuvasti.
Venäjän tavaraviennin arvo on supistunut viime kuukausina. Kesäkuussa viennin arvo oli 8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vientiä on painanut etenkin öljyn hinnan lasku maailmanmarkkinatilanteen ja venäläiseen öljyyn kohdistettujen uusien pakotteiden seurauksena. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan venäläisen raakaöljyn keskimääräinen vientihinta oli tammi-heinäkuussa noin 60 dollaria tynnyriltä eli 16 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
Myös tavaratuonti kääntyi kesällä hienoiseen laskuun kevään kasvupiikin jälkeen.
Uudet pakotteet rajoittavat jatkossa Venäjän ulkomaankauppaa entisestään. EU hyväksyi heinäkuun puolivälissä tuoreimman 18. pakotepakettinsa, jossa tiukennetaan etenkin Venäjän raaka-ainevientiin kohdistuvia rajoituksia.