Miss Suomena uransa aloittanut Karita Tykkä johtaa miljoonaluokan yritystä, jonka on itse luonut. Raha ei ole hänelle itseisarvo, mutta turvaa se tuo.
Jotain merkillistä siinä on. Viime päivinä Karita Tykkä on kiinnittänyt huomiota siihen, että ykkösiä tulee häntä vastaan eri yhteyksissä. Esimerkiksi tänä aamuna puhelimen ruudulla näkyi ilmoitus, että lukemattomia sähköposteja on 111.
Karita tarttuu kännykkäänsä.
”Katsotaan, paljonko siellä on nyt. No, 105. Mutta huomaatko, tässä näytöllä on myös nyt ykkösiä siellä täällä.”
Totta, eri sovelluksissa on kussakin yksi ilmoitus. Yksi, yksi, yksi, aina vain yksi. Karita uskoo, että kyse on enkelinumeroista tai viesteistä.
”Ykkösten sarja on yleensä merkki siitä, että olet oikealla polulla, olet menossa oikeaan suuntaan ja että sinulla on uusia alkuja.”
Hän määrittelee itsensä positiiviseksi hihhuliksi. Se tarkoittaa, että hän on avoin kaikelle sellaisellekin, mitä ei voi rationaalisesti selittää. Hän on kouluttautunut muun muassa energiahoitajaksi ja äänimaljaohjaajaksi.
Miljonääriksi ennätysajassa?
Kiinnostus ”hihhulipuoleen” ei tarkoita, etteikö Karita seuraisi muutakin dataa kuin enkelilukuja.
Espoolaisen rantaravintolan seinän kokoisista ikkunoista näkee kauas merelle. Karita puhuu mielellään siitä, miten rauhoittava elementti meri on ja miten hyvää meressä uiminen tekee sielulle. Sen sijaan raha ei ole hänen mielestään kovinkaan kiinnostava puheenaihe. Muita se kiinnostaa.
Heinäkuussa Kauppalehti kertoi, että Karitasta tuli miljonääri ennätysajassa. Hän perusti yrityksensä Karita Media Oy:n vuonna 2021. Voittoa on kertynyt reilussa kolmessa vuodessa 1,2 miljoonaa euroa, ja osingonjakokelpoista omaa pääomaa on 1,1 miljoonaa euroa. (Huomaa ykköset.)
Karitan mielestä menestys ei tullut mitenkään ennätysajassa.
”Ihmiset unohtavat, että minulla on ollut yritys aina – osakeyhtiö minulla on ollut nyt neljä vuotta. Olen tehnyt yli kaksikymmentä vuotta töitä, jotta olen päässyt tähän, missä nyt olen. En pidä itseäni vielä mitenkään erityisen menestyneenä. Sen aika on vasta tulossa.”
Karita Tykkä: ”Teen, en yritä”
Yrittäjänä Karita aloitti 20-vuotiaana, kun hänet valittiin Miss Suomeksi vuonna 1997. Missivuosi opetti kuopiolaistytön muun muassa esiintymään ja käyttämään ääntään. Sen jälkeen Karita on tarttunut yleensä siihen, mikä häntä on kiinnostanut.
Nykyään hän on pilatesohjaaja, meditaatio-ohjaaja, elämäntapavalmentaja, holistinen ravitsemusneuvoja ja psyykkinen valmentaja sekä kirjailija ja puhuja, muun muassa. Esimerkiksi syyskuussa hänellä oli valmennusryhmä, johon kuului 800 miestä ja naista. Valmennukset hän tekee kotoa käsin etänä.
Karitaa tituleerataan usein hyvinvointialan yrittäjäksi, mutta yrittäjä-sanassa on hänen mielestään ikävä klangi.
”Olen tekijä. Minä teen, en yritä. Kun päätän tehdä jonkin asian, teen sen. Välillä onnistun, välillä menee puihin ja opin jotain.”
Tunnepohjalta eteenpäin
Karitan ura on rakentunut niiden teemojen ympärille, jotka häntä ovat kiinnostaneet itsensä kehittämisen kannalta. Ei hän pilatesohjaajaksi kouluttautunut siksi, että olisi suunnitellut ohjaavansa muita. Itseään varten hän opiskeli. Mutta voiko menestystä saavuttaa ilman selkeää päämäärää?
”Ei minulla ole aiemmin ollut mitään päämäärää. Eli voi”, Karita vakuuttaa.
”Menen tunnepohjalla. Jos jokin tuntuu oikealta, teen sen. Jos väärältä, en tee. Valmennuksissani puhun siitä, miten elää omannäköistä elämää. Älä mieti, mitä sinulta odotetaan, vaan tee, mitä haluat – mitä sydän kutsuu tekemään.”
Totta kai Karitalla suunnitelmia on, mutta ei mitään viiden vuoden suunnitelmaa. Hän luottaa intuitioon ja kulkee aistit avoinna.
”Aika usein olen haistanut oikein. Minua on kutsunut jokin ennen kuin siitä on tullut valtavirtaa.”
Herkkyyden vastapari
Lapsena Karita oli herkkä ja samalla sellainen, joka pärjäsi itsekseen eikä halunnut olla vaivaksi. Vasta viime vuosina terapiassa hän on herkkyyden vastapariksi löytänyt terveen aggression.
”Lapsena en näyttänyt vihaa. Joskus aivan pienenä muistan polkeneeni jalkaa kädet puuskassa, mutta en enää sen jälkeen, kun täytin seitsemän. Ehkä taustalla oli pelko reaktiosta, jonka vihani olisi toisessa aiheuttanut.”
Hän alkoi kuvitella itsessään pientä tyttöä pikkumyymäisesti polkemassa jalkaa: ”Ei, en suostu!” Jos Karitassa nykyään nousee kiukku, hän pitää sitä voimavaranaan.
”Siitä on tullut valtavasti voimaa päätösten tekemiseen ja eteenpäin menemiseen.”
Pitkän parisuhteen päättäminen
Viime keväänä Karita haki avioeroa miehestään. Ensimmäisen kerran ero oli vireillä vuonna 2023, tuolloin Karita muutti pois yhteisestä kodista. Pitkän, parikymmentä vuotta kestäneen parisuhteen päättäminen julkisesti raateli sisintä.
”Kun parisuhde meni karille, kaikilla oli siitä jokin mielipide, koska lehdet tekivät siitä viihdettä. Se tuntui superraa’alta. Mutta julkisesta erosta nousi myös vapaus: minun ei tarvitse enää olla täydellinen.”
Karita oli aiemminkin vakuutellut muille epätäydellisyyttään. Silti hän oli itse pitänyt illuusiota yllä esimerkiksi käyttämällä somekuvissaan filtteriä, joka parantaa ulkonäköä.
”Lopetin filtterien käytön. Ajattelin, että ihan sama. Olen tällainen, eikä kenelläkään ole enää illuusiota siitä, että olisin täydellinen.”
Se on ollut vapauttavaa.
”Nyt on hyvä vaihe elää enemmän itselleni. Olen aina vähän liikaa elänyt muille ja muita varten. Olen aina seurustellut. Tämä kahden vuoden jakso on pisin aika, jolloin en ole seurustellut. Ilman parisuhdetta olen päässyt tutustumaan siihen, kuka olen.”
Äidin kuolema oli vedenjakaja
Muutos alkoi jo muutama vuosi ennen eroa, Karitan äidin kuolemasta. Äiti kuoli 69-vuotiaana vuonna 2021 sairastettuaan ALS-tautia kolmisen vuotta. Karita oli ollut hyvin läheinen äitinsä kanssa. Hän oli äidin vierellä silloin, kun äiti ei enää pystynyt kommunikoimaan muuten kuin nostamalla hieman peukaloaan. Se kaikki oli pelottavaa, ja tuska äidin aikaisesta poismenosta oli musertava.
Hautajaisissa katsottiin Karitan siskon tekemä kuvakollaasi äidin elämän varrelta. Kuvat saivat Karitan pohtimaan, milloin äiti oli ollut onnellinen, milloin ei. Äidin elämä näyttäytyi aivan eri kulmasta kuin aiemmin.
”Kyselin itseltäni, olenko onnellinen. Teenkö asioita, joista tykkään, ja teenkö niitä siinä määrin kuin haluaisin? Mikä ohjaa toimintaani? Se muutti kaiken. Lumipalloefekti lähti liikkeelle.”
Naamarin kaksi puolta
Äidin menetys, ero ja viidenkympin rajapyykin lähestyminen. Se kaikki on tuonut Karitan tähän pisteeseen. Hän istuu vastapäätä säteilevänä ja elämäniloa pulppuavana, kuin alati liikkeessä oleva virta, jonka kauneuteen katse kiinnittyy.
Hän puhuu ja nauraa paljon, sujauttaa väliin kirosanankin, säestää käsillään tarinoita, joita kertoo elämästään. Mielikuva pidättyvästä, eteerisestä hyvinvointigurusta on kaukana todellisuudesta.
”Ikääntyminen tekee tosi hyvää”, hän sanoo ja kuvailee, miten on tutkaillut sisintään kaksi viime vuotta.
Karitan mukaan meillä kaikilla on naamari, jossa on kaksi puolta. On etupuoli, jonka haluamme näyttää muille. Ja sitten on toinen puoli, joka näkyy vain meille itsellemme ja jota emme halua katsoa. Se puoli Karitaa on kiinnostanut viime aikoina, koska sitä tutkailemalla pystyy kasvamaan ihmisenä.
”Olen kohdannut pelkojani, epäkohtiani, varjojani – kaikkea, mikä on supistanut energiaani ja tekemistäni, mikä on pienentänyt minua ja ohjannut siihen suuntaan, että olen nostanut muut etusijalle itseni kustannuksella.”
Karitan ensimmäiset työpaikat
Eteerinen tai ei, hyvinvointiguru Karita toki on. Häneltä on ilmestynyt vuosien aikana kymmenen kirjaa, jotka liittyvät hyvinvointiin. Uusimmassa kirjassaan Kaikki rohkeus meissä hän kertoo henkisestä kasvustaan ja oivalluksistaan.
Kirjassa on tehtäviä, joiden avulla jokainen voi pohtia kasvuaan. Kysytään Karitalta kysymys, joka löytyy kirjan tehtäväosiosta: Mitä sinä lapsena ajattelisit elämäntavastasi tällä hetkellä?
”Luulen, että jos pieni Karita katsoisi minua nyt, hän olisi aika ylpeä – mikä on ihanaa. Sillä pienellä tyypillä ei ollut kovin vahva itsetunto. Se vähätteli itseään aina.”
Pikkutyttönä Karitan toiveammatti oli poliisi. Suvussa oli poliiseja, Karitan isänisäkin oli poliisi. Nyt Karita ajattelee, että olisi ollut aivan liian herkkä siihen ammattiin. Nuorena hän oli myös aikeissa käydä armeijan, koska hänen isänsä oli tehnyt siellä uransa.
Karitan äiti oli työnjohtajana siivousfirmassa, ja sieltä Karita sai ensimmäiset työpaikkansa. Hän kävi siivoamassa Maxi-Marketia, kirjastoa ja pankkeja. Tuntipalkka oli onneton.
”Tiesin, että ainakaan siivoojaa minusta ei tule. Palkka ei kohdannut työn rankkuuden kanssa. Työn arvon kuitenkin ymmärsin. Hattu nousee joka kerta, kun näen siivoojan työssään.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Siivooja paljastaa kylpyhuoneen likaisimmat paikat
Raha tuo turvallisuuden tunnetta
Rahaa ei työläisperheessä ollut liikaa muttei toisaalta ollut puutettakaan. Isä piti huolen, että lapsilla oli tarvittavat urheiluvälineet. Kun Karita halusi maastopyörän, hän sai sellaisen – kaikista halvimman.
Käsirahan ensimmäiseen omaan asuntoonsa Karita säästi missivuonna saamistaan tuloista.
”Raha mahdollistaa asioita ja tuo vapautta, mutta se ei määritä kenenkään arvoa.”
Nykyisessä elämäntilanteessa Karita arvostaa turvaa, jonka raha suo. Hän asuu poikansa Lucan kanssa. Rahan ansiosta Karitalla on pelivaraa. Laskut hoituisivat, vaikka tulisi jokin terveydellinen ongelma.
”Raha tuo turvallisuuden tunnetta, kun elää yksin. Tällä hetkellä haen turvaa kaikesta, niin ihmissuhteista, itsestäni kuin taloudestakin.”
Treffipyyntöjä tulvi kesällä
Karita tietää olevansa etuoikeutettu.
”Olen toki tiedostanut, että haluan elämääni muutakin kuin töitä. On minulla ystäviä ja perhe, mutta kyllä rivien väliin pitää saada elämää kaikissa mausteissaan lisää.”
Karita sanoo, ettei seurustele tällä hetkellä. Syyskuussa Seiska-lehti kirjoitti, että Karitan rakkausrintamalla on ollut hiljaista. Sen jälkeen treffipyyntöjä on tulvinut. Niistä hän ei ole kiinnostunut.
”Kun elämässä on keskeneräinen vaihe, sille pitää antaa tilaa ja aikaa. En usko, että mikään ihmissuhde löytyy etsimällä. Se tulee ehkä jossain kohtaa, kun elämä on auki. Minusta on tärkeää, että osaan olla itseni kanssa. Sitä olen nyt harjoitellut.”
Isälle voi puhua
Turvaa tuo erityisesti läheinen suhde isään. Tämä on ainut henkilö, jolta Karita ylipäätään pyytää apua, jos sitä tarvitsee. Isälleen hän voi myös puhua aivan kaikesta.
”Isä tietää sellaisiakin asioita, joita edes parhaat ystäväni eivät tiedä.”
Karitan tärkein ja ainut mentori asuu hänen kanssaan. Pian 15 täyttävä Luca on Karitalle peili, joka auttaa häntä näkemään itsessään kaiken sen, mitä ei haluaisi katsoa.
”Luca on elämäni keskipiste ja valo, aina ja kaikessa.”
Nyt on menossa vaihe, jota Karita kutsuu napanuoran katkaisuksi. Kotona on keskusteltu tulevaisuuden valinnoista. Ysiluokkalainen pohtii, minne jatkaa peruskoulusta.
Kun kaikessa yrittää olla hyvä
Karita sanoo olleensa koulussa keskiverto, hän on oppinut tekemällä.
”Lukio tai korkeakoulututkinto ei ole kaikille paras ratkaisu. Tärkeintä on löytää oma tie. En ole joutunut kertaakaan näyttämään lukiopapereitani missään. Olen täsmäkouluttautunut tiettyihin ammatteihin, ja minulla menee ihan hyvin.”
Edes kaupallista pohjakoulutusta Karita ei ole bisnesmatkallaan kaivannut. Hän on palkannut ammattilaisia tekemään hommat, joihin ei ole itse perehtynyt. Joskus aiemmin hän yritti olla kaikessa hyvä. Se johti vain siihen, ettei hän pystynyt olemaan hyvä missään.
”Nyt tiedän, että olen älyttömän hyvä valmentaja. Saan ihmiset tuntemaan, että ohjaan juuri heitä. Olen täysin läsnä. Pystyn motivoimaan ja inspiroimaan. Se on minun juttuni.”
Karita on aina tuntenut olevansa jotenkin erilainen kuin muut.
”Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni tuntuu, että minun kuuluu tehdä juuri tätä, mitä teen, ja että olen oikeassa paikassa.”
Autosta tuli vapauden symboli
Karitalle on yhtä lailla tärkeää vaikkapa meditaatio ja seikkailu, hiljaisuus ja vauhdin hurma. Karita rakastaa autoja ja autoilua.
”Auto on minulle oma tila, ei vain väline, jolla mennään paikasta toiseen. Autolla liikkeelle lähteminen on ihanaa.”
Alkuvuodesta Karita osti metallinhohtoisen, urheilumallisen Porschen. Siitä tuli hänelle vapauden symboli.
Kun Karita pian istahtaa rattiin ja lähtee liikkeelle, hän aikoo nauttia hiljaisuudesta. Ei musiikkia, ei radiota, ei edes moottorin hurinaa. Vain sähköauto, aurinkoinen merimaisema ja hän.
Karita Tykkä, 49
Työ: Yrittäjä ja holistinen hyvinvointivalmentaja.
Asuu: Espoossa poikansa Lucan kanssa.
Harrastukset: Avantouinti, pilates, liikunta, lukeminen ja meditaatio.
Ajankohtaista: Kirja Kaikki rohkeus meissä – ajatuksia kasvusta ja rakkaudesta ilmestyi juuri, podcast Rakkaudella Karita, The Box Suomi Nelosella ja Ruudussa.
Juttu on julkaistu Annassa 41/2025.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Karita Tykkä on kokenut raskaita asioita − tällaisen muutoksen äidin kuolema aloitti
-
Alle 30-vuotiaana miljonääriksi tullut Jenni Kynnös: ”Minulla on välillä käsilaukkuna muovipussi”
