Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Tekoäly ennustaa sodan loppua Ukrainassa
TTekoäly

Tekoäly ennustaa sodan loppua Ukrainassa

  • 08.10.2025

Tekoäly|Ukrainan sotatoimissa tekoälyllä on jo merkittävä rooli. Tulevaisuudessa sitä voitaneen hyödyntää myös rauhanrakennuksessa.

Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Tekoälypohjainen VIEWS-järjestelmä ennustaa Ukrainan sodan kuolonuhrien määrän laskevan, mutta konfliktin jatkuvan vuosia.

Oslon rauhantutkimusinstituutin ja Uppsalan yliopiston kehittämä järjestelmä analysoi konfliktidataa ympäri maailmaa.

Tekoälyä käytetään jo Ukrainan sodassa, mutta tutkijan mukaan sodankäynti on edelleen melko perinteistä.

Ukrainalle on luvassa sekä hyviä että huonoja uutisia, jos tekoälyn ennustukseen on luottaminen.

Marraskuussa Ukrainassa kuolee 2 493 ihmisiä. Tämän jälkeen käyrä kääntyy merkittävään laskuun. Ensi vuoden helmikuussa ennustetaan kuolevan 664 ihmistä. Nämä ovat hyviä uutisia, kuolonuhrien määrän odotetaan tippuvan ja pysyvän alhaisempana.

Ennusteen on tehnyt Oslon rauhantutkimusinstituutin ja Uppsalan yliopiston yhteistyössä toteuttama The Violence & Impacts Early-Warning System (VIEWS).

Vuonna 2018 julkaistu VIEWS-järjestelmä on kerännyt palkintoja tekoälyn käyttämisestä rauhanedistämiseen.

Järjestelmä tuottaa kuukausitasolla ennusteita kuolonuhreista väkivaltaisissa konflikteissa ympäri maailmaa. Ennustukset yltävät jopa kolmen vuoden päähän.

Ja ne huonot uutiset. Sota tulee jatkumaan jollain tasolla vielä pitkään. Yhä elokuussa 2028 Ukrainassa kuolee väkivaltaisen konfliktin takia 155 ihmistä (luvut tätä juttua varten on katsottu lokakuun 6. päivä).

VIEWS:n kehittämisessä alusta asti mukana ollut Håvard Hegre sanoo, että Ukrainassa käytävä sota on ollut järjestelmälle vaikea.

Syynä on Venäjän hyökkäyssodan poikkeuksellisuus. 2000-luvulla valtioiden välisiä sotia ei ole juurikaan nähty. Lisäksi konfliktin taustalla olevat syyt ovat varsin erityiset.

Hän sanoo, että ennen täysimittaista hyökkäystä, VIEWS pystyi melko hyvin tuottamaan oikeansuuntaisia lukuja Ukrainan ja Venäjän konfliktista. Venäjän tankkien vyöryminen Ukrainan rajan yli oli kuitenkin järjestelmällekin liikaa.

VIEWS perustuu tekoälymenetelmiin, joissa valtavista määristä dataa havaitaan erilaisia kaavoja.

Data sisältää tilastoja poliittisesta väkivallasta ympäri maailman viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Järjestelmään on syötetty tietoa niin rakenteellisista tekijöistä kuin maantieteellisistä seikoista, joiden tiedetään lisäävän konfliktien todennäköisyyttä. Lisäksi VIEWS käyttää datanaan lukuisia uutislähteitä.

Hegren mukaan siirtymäkohtia on vaikea ennustaa, mutta sodan intensiteetin jatkuvuus on tilastollisesti helpommin arvioitavissa.

Hän pitääkin ennustetta Ukrainassa käytävän sodan päättymisestä noin kolmen vuoden kuluessa uskottavana.

”Isot valtioiden väliset sodat päättyvät yleensä muutamassa vuodessa.”

Hegren mukaan järjestelmälle helpoimpia kohteita ovat pitkään jatkuneet konfliktit. Niissä tapahtuvaa väkivallan määrää ja jatkuvuutta se arvioi melko hyvin.

Järjestelmä on ollut varsin tarkka esimerkiksi Pohjois-Nigerian konfliktin suhteen.

Seuraavaksi Hegren työryhmä pohtii mekanismia, jolla humanitääristä apua voitaisiin tekoälyn avulla suunnata näihin paikkoihin tehokkaammin ja ajallisesti täsmällisemmin.

Elokuussa Donbasin rintamalla ukrainalaisten droonia operoi vielä ihminen.

Elokuussa Donbasin rintamalla ukrainalaisten droonia operoi vielä ihminen. Kuva: Jana Cavojska / Zuma

Tekoälyn uskotaan muuttavan kaiken jopa niin pitkälle, että ihmisen on sitä vielä mahdoton hahmottaa.

Ukrainan sotatoimissa tekoälyllä on jo ollut merkittävä rooli.

Ukrainan on kerrottu onnistuneen kehittämään jossain määrin autonomisesti toimivia drooneja. Tekoälyä käytetään tilannekuvan nopeampaan ja tarkempaan hahmottamiseen. Siitä on apua niin miinanraivauksessa kuin sotilaiden kouluttamisessakin.

Hegren mukaan vielä ollaan kuitenkin kaukana siitä, että tekoäly olisi muuttanut itse sodankäynnin.

”Ukrainassa käydään yhä varsin perinteistä sotaa”, hän sanoo.

Jos tekoälyn kaikki kapasiteetti olisi käytössä, maailmamme ei olisi enää sama.

Hegre vertaa tekoälyn tuhoamiskapasiteettia ydinpommiin.

Tekoälymalleilla on helppoa paikantaa esimerkiksi siviilien sijainteja ja varmistaa, että räjähteitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

”Jos siis tarkoituksena on tappaa mahdollisimman monta, se on erittäin pelottava työkalu, aivan kuten ydinaseetkin”, hän sanoo.

Huolestuttavimpana Hegre kuitenkin pitää tekoälyn kykyä levittää disinformaatiota. Lisäksi se keskittää vaurautta ja valtaa harvojen käsiin.

Näillä voi olla demokratialle varsin kitkerät vaikutukset.

VIEWS:n tilastoista huolimatta rauha Ukrainassa vaikuttaa kaukaiselta. Olemme nähneet lähinnä mahtimiesten pullisteluja, eikä todellisia pyrkimyksiä rauhaan.

Voisiko tekoälystä olla jotain hyötyä? Voisiko se edesauttaa neuvotteluita?

Virallisissa neuvotteluissa sitä ei tiettävästi ole suoraan käytetty, tutkija Kateryna Bondar sanoo.

Hän työskentelee yhdysvaltalaisessa Center for Strategic and International Studies -ajatushautomossa ja on ollut mukana rakentamassa rauhansopimussimulaattoria Ukrainassa käytävää sotaa varten.

Simulaattorin avulla käyttäjät voivat luonnostella sopimuksia. Simulaattori arvioi sopimusten kestävyyttä ja pisteyttää ne sen mukaan, kuinka hyväksyttäviä tai neuvoteltavissa olevia sopimukset saattaisivat olla Venäjälle, Ukrainalle, Yhdysvalloille ja Euroopalle.

Bondarin mukaan tekoälyä voitaisiin neuvotteluissa käyttää ensisijaisesti asioiden valmisteluun.

Laajemmin ulkopolitiikassa tekoäly mahdollistaa nopeammat prosessit ja se auttaa hahmottamaan erilaisten toimijoiden erilaiset perspektiivit, hän sanoo.

”Se voi kannustaa neuvottelijoita ajattelemaan perinteisten lähestymistapojen ulkopuolelle.”

Samalla Bondar muistuttaa, että liiallisella luottamuksella tekoälyyn voi olla merkittävät riskit. Inhimillinen harkinta unohtuu ja olemme alttiimpia manipulaatiolle.

Rauhasta Ukrainassa ollaan edelleen kaukana. Venäjä on ollut sitä haluton edistämään. Tällä hetkellä ihminen vielä puuttuu tekoälyn ontuviin näkökulmiin ja ratkaisuihin. Sen sijaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin huonoa harkintaa tekoäly ei valitettavasti kykene korjaamaan.

Tekoäly ei korvaa ihmistä esimerkiksi droonien huollossa ja käyttöönotossa

Tekoäly ei korvaa ihmistä esimerkiksi droonien huollossa ja käyttöönotossa Kuva: Aleksandr Polegenko / Tass

  • Tags:
  • AI
  • Artificial intelligence
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Helsingin Sanomat
  • Suomi
  • Technology
  • Teknologia
  • Tekoäly
Suomi
www.europesays.com