Ultraäänellä on pitkään ollut keskeinen rooli lääkäreiden apuna kehon sisäisten rakenteiden tarkastelussa, mutta nyt tarkasti kohdennetut korkean taajuuden ääniaallot avaavat uuden aikakauden syövän hoidossa – ilman leikkausta.
Kaikki alkoi lähes sattumalta. 2000-luvun alussa Michiganin yliopiston biolääketieteellisen tekniikan tohtoriopiskelija Zhen Xu etsi tapaa tuhota sairastunutta kudosta ilman kirurgista toimenpidettä. Hän kokeili ideaa ultraäänen käyttämisestä kudoksen mekaaniseen hajottamiseen, ja testasi menetelmää sian sydämillä. Laboratoriokokeissa käyttämänsä tehokas vahvistin aiheutti kuitenkin niin kovaa ääntä, että kollegat alkoivat valittaa. Rauhoittaakseen tilannetta Xu muutti ultraäänipulssien taajuutta – ja huomasi samalla mullistavan ilmiön. Pulssien tihentäminen teki menetelmästä paitsi hiljaisemman, myös huomattavasti tehokkaamman. Kudokseen ilmestyi reikä alle minuutissa. Näin syntyi histotripsy, täysin uusi tapa hajottaa kudosta pelkällä äänellä.
Vuosikymmeniä myöhemmin Xu’n keksintö on saanut virallisen hyväksynnän Yhdysvalloissa maksan kasvainten hoitoon, ja sen tulokset ovat olleet lupaavia. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa menetelmä onnistui poistamaan 95 prosenttia maksakasvaimista. Haittavaikutukset, kuten vatsakipu tai sisäinen verenvuoto, ovat olleet harvinaisia. Iso-Britanniasta tuli kesällä 2025 ensimmäinen Euroopan maa, joka otti histotripsyn käyttöön osana kansallista terveydenhuoltojärjestelmäänsä.
Histotripsy eroaa muista ultraääneen perustuvista hoidoista siinä, ettei se tuota lämpöä. Laitteen kohdistamat äänipulssit synnyttävät mikroskooppisia kuplia, jotka laajenevat ja romahtavat sekunnin murto-osissa, hajottaen kasvaimen kudoksen mekaanisesti. Potilaan immuunijärjestelmä huolehtii lopulta kudosjätteiden poistamisesta. Toimenpide kestää tyypillisesti yhdestä kolmeen tuntia, ja useimmat potilaat pääsevät kotiin saman päivän aikana.
Tekniikalla on kuitenkin rajoituksensa. Ultraääni ei kulje hyvin luun tai kaasun läpi, joten esimerkiksi keuhko- ja luusyövät ovat haastavia hoitokohteita. Lisäksi tarvitaan lisää pitkäaikaisseurantaa, jotta voidaan varmistaa, ettei hoito aiheuta syövän leviämistä elimistössä. Tutkimukset eivät toistaiseksi ole löytäneet viitteitä tällaisesta riskistä.
Histotripsyn rinnalla käytetään myös vanhempaa ultraäänimenetelmää, HIFU-teknologiaa (High-Intensity Focused Ultrasound), jossa ääni-energiaa käytetään kudoksen kuumentamiseen ja ”kypsentämiseen”. Sitä on jo pitkään hyödynnetty erityisesti eturauhassyövän hoidossa, ja sen teho on osoittautunut monissa tapauksissa yhtä hyväksi kuin leikkauksen. Toipuminen on yleensä nopeampaa ja vähemmän kivuliasta.
Tutkijat uskovat, että ultraäänellä voidaan tulevaisuudessa tehostaa myös muita hoitomuotoja, kuten sädehoitoa ja immunoterapiaa. Yksi lupaava tutkimuslinja liittyy mikroskooppisiin kupliin, jotka avautuvat ultraäänellä ja voivat hetkellisesti läpäistä aivojen veri-aivoesteen. Näin syöpälääkkeet voisivat päästä vaikuttamaan aiemmin saavuttamattomiin kasvaimiin. Lisäksi ultraääni näyttää tekevän kasvaimista näkyvämpiä elimistön immuunijärjestelmälle, mikä voi parantaa kehon omaa puolustusreaktiota syöpää vastaan.
Vaikka monet tutkimukset ovat vielä alkuvaiheessa, ultraäänihoidot ovat jo nyt muuttamassa syövän hoidon maisemaa. Ne tarjoavat vaihtoehdon perinteisille, usein raskaille hoidoille kuten kirurgialle, säteilylle ja solunsalpaajille. ”Syöpä itsessään on kamala”, sanoo Xu. ”Mutta vielä pahempaa on se, miten sitä hoidetaan. Toivon, että ultraääni voi auttaa tekemään siitä vähemmän tuskallista tulevaisuudessa.”
Lähde: Bbc