Donald Trump pitää Eurooppaa otteessaan. Hän voi tehdä niin, koska Yhdysvalloilla on jotain, mitä Euroopalla ei ole: kyky iskeä syvälle Venäjälle. Näin sanoo arvostettu tanskalainen professori Sten Rynning.
Rynning on sotatieteen professori, ja hän on yksi parhaiten Natoa tuntevista tutkijoista. Hän vieraili Suomessa Atlantti-seuran kutsumana.
Trumpin valinta toistamiseen Yhdysvaltain presidentiksi tuntuu sekoittaneen Naton ja Euroopan kuviot. Tästä esimerkkinä oli Haagin huippukokous, jossa Nato-johtajat keskittyivät tekemään Trumpia miellyttäviä ratkaisuja.
– Se oli transatlanttisen suhteen paikkaamista. Sen varmistamista, ettei Trump riko mitään.
Pahimmillaan Trumpin pelättiin kyseenalaistavan Naton yhteisen puolustuksen artiklan eli vitosartiklan, mutta niin ei käynyt. Mutta liittolaiset lupautuivat vahvistamaan puolustustaan kasvattamalla puolustusbudjettejaan Trumpin vaatimaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Todellisia puolustusmenoja tästä olisi 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä oli Naton oma arvio rahantarpeesta jo ennen Trumpia.
Turvallisuustilannetta ovat heikentäneet Venäjän aggressiivinen käytös ja hyökkäyssota Ukrainaan. Yhdysvalloilla on Natossa paljon valtaa, mutta Trump ei ole käyttänyt sitä liittolaisten rauhoittelemiseen uhkaavassa tilanteessa.
Trump ei ole rakentanut yhteistä näkemystä Naton sisällä tai koordinoinut, Rynning sanoo. Sen sijaan hän tapasi Alaskassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin – minkä jälkeen Euroopan isot maat tapasivat Trumpin Valkoisessa talossa, kriisitunnelmissa.
Vain Yhdysvallat pystyisi uhkaamaan Venäjää vastaiskuilla
Eurooppa on vakavasti riippuvainen Yhdysvaltojen puolustusavusta ja Yhdysvaltojen aseiden varaan rakentuvasta pelotteesta.
Samaan aikaan Trump antaa ymmärtää Euroopan olevan enemmän tai vähemmän omillaan ja Ukrainan olevan Euroopan huoli. Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti helmikuussa, että Euroopan pitää pystyä vastaamaan itse tavanomaisin asein tapahtuvasta puolustuksestaan.
Moni Euroopan valtio kokee olevansa uhan alla tai haavoittuvassa asemassa.
– Eurooppa ei ole valmis pystyäkseen pitämään Venäjää rajojensa ulkopuolella, tapahtui se sitten Baltiassa, Suomessa tai Romaniassa, Rynning sanoo.
Euroopalta puuttuu monenlaisia sotilaallisia kykyjä, eivätkä kaikki palat sovi yhteen.
– Me vain emme emme pystyisi pelottamaan Venäjää ja vakuuttamaan, että hoidamme tämän.
Jos Eurooppa ei pysty pitämään Venäjää rajojensa ulkopuolella uskottavalla pelotteella ja puolustuksella, sen pitäisi pystyä uhkaamaan rangaistuksella, joka seuraa rajojen rikkomisesta.
Tehokas rangaistusuhka olisi isku syvälle Venäjälle, Venäjän sotilaskohteisiin, pääkaupunkiin tai komentokeskuksiin, Rynning sanoo. Mutta Euroopalla ei ole tarvittavia kykyjä.
– Syvälle Venäjälle iskemiseen tarvittaisiin muskeleita, joita tällä hetkellä on vain Yhdysvalloilla. Ja tämä antaa Yhdysvalloilla paljon valtaa Euroopan poliittisiin ratkaisuihin.
Avaa kuvien katselu
Euroopalta puuttuu muskeleita. Siksi se joutuu turvautumaan Yhdysvaltain lihaksiin – eli tehokkaiden aseiden muodostamaan pelotteeseen, sanoo Sten Rynning, tanskalainen sotatieteen professori. Kuva: Mårten Lampén / YleGrönlanti: Tanskan jättimäinen turvallisuushuoli
Yksi asia Naton ja Yhdysvaltain keskusteluista loistaa poissaoloillaan. Se on kysymys, joka on tanskalaistutkijaa lähellä: Grönlanti.
Grönlanti ei ole Nato-asia vaan kansallista politiikkaa, Rynning sanoo.
Mutta Tanskassa se on jättimäinen turvallisuuspoliittinen huoli. Yhdysvallat vaatii Grönlantia edelleen ja kampanjoi Grönlannissa käännyttääkseen mielipiteet Tanskaa vastaan. Tanska yrittää pitää matalaa profiilia, ettei se joutuisi Trumpin kanssa ”katutappeluun”, Rynning sanoo. Sillä sen taistelun Tanska häviäisi.
Euroopan pitäisi pystyä löytämään tapa pitää yhtä Yhdysvaltojen kanssa. Miten se voisi onnistua?
Rynning arvelee, että Yhdysvallat hakee ”uutta transatlanttista diiliä”. Se voisi koostua investoinneista, kaupasta ja sotilaallisesta taakanjaosta. Aloitteen pitäisi tulla Euroopasta, mutta sitä tuskin keksitään Natossa tai Euroopan unionissa.
Ehkä Suomen presidentti Alexander Stubb, Rynning ehdottaa. Tai joku muu eurooppalainen. Ranskan presidentti Emmanuel Macron se tuskin on, sillä hänen on nyt sammutettava tulipaloja kotimaassaank, kuten monen muunkin eurooppalaisen johtajan.
Presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) tapaavat Trumpin Valkoisessa talossa torstaina.