Aivotutkijan mukaan naiserityinen stressi todella on olemassa. Omien toimintamallien tiedostaminen voi auttaa, kun on aika päästä huonosta stressistä eroon.
Stressi ei ole fiilisasia. Ainakin tämän aivotutkija Katri Saarikivi haluaa ihmisten muistavan stressistä.
Tutkimukset ovat todistaneet, että vuosikausia kestäneellä liiallisella työstressillä on selviä fyysisiä vaikutuksia: krooninen työstressi johtaa kudostuhoon etuaivolohkossa, Saarikivi kertoo.
– Tutkimuksissa nähtiin, että vuosia liiallisesta kuormituksesta kärsineillä oli vähemmän harmaata ainetta tarkkaavuudenhallinnan ja toiminnanohjauksen kannalta tärkeillä alueilla. Pitkään jatkunut, pahanlaatuinen stressi kasvattaa kaikenlaista sairastavuutta, Saarikivi selittää.
Tiedetään, että pitkittyneenä stressi aiheuttaa mielenterveysongelmia sekä romahduttaa elimistön puolustusjärjestelmää. Myös sydän- ja verisuonitaudeilla sekä diabeteksella on todettu olevan yhteys stressiin.
”
Stressiä ja uupumusta käsitellään terveydenhuollossa oireina.
Lukuja siitä, kuinka moni sairaus on stressistä peräisin, on mahdotonta saada. Stressiä ja uupumusta käsitellään terveydenhuollossa oireina. Kelan mukaan niistä johtuvat sairauslomat merkitään sairauspäivärahahakemuksiin mielenterveyden ja kehityksen häiriöihin.
Jonkinlaista osviittaa stressin sairastuttamista antavatkin Kelan sairauspäivärahatilastot: vuonna 2023 mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot olivat suurin syy pitkille poissaoloille. Kaikkein yleisimmin mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saivat 25–44-vuotiaat naiset.
Vakuutusyhtiö Ifin vuonna 2022 teettämän pohjoismaisen terveystutkimuksen mukaan naiset ovat miehiä stressaantuneempia kaikissa pohjoismaissa.
Suomalaisista naisista 43 prosenttia koki arjessaan pitkittynyttä stressiä, miehistä 34 prosenttia. Pitkittyneellä stressillä tarkoitetaan yli puoli vuotta kestänyttä liiallista kuormitusta.
Stressi näyttää siis olevan erityisesti naisten juttu. Miksi?
Kivikautinen koneisto
Katri Saarikivi allekirjoittaa, että naiserityistä stressiä todella on. Kuormituksen painottuminen naisille ei johdu pelkästään siitä, että naisilla olisi arjessaan vetovastuu tai enemmän metatöitä – suurin syy on se, että naisten ja miesten mieli on rakennettu eri tavalla, sanoo Saarikivi.
Tieteellinen tutkimus jakaa ihmismielen viiteen pääpersoonallisuuspiirteeseen (big five). Ne ovat avoimuus, tunnollisuus, ekstroversio, sovinnollisuus ja neuroottisuus.
”
Kanssaihmisten tunteet vaikuttavat naisiin enemmän kuin miehiin.
– Naisten persoonallisuuspiirteissä korostuvat neuroottisuus, tunnollisuus ja sovinnollisuus. Näiden piirteiden ansiosta stressi lisääntyy luontaisesti.
Esimerkiksi sovinnollisuuteen taipuvaisella on tapana miettiä ja stressata, miten oma käytös vaikuttaa muihin ihmisiin.
– Naisilla on myös melkein kaikilla mittareilla mitattuna miehiä parempi empatiakyky. Eli kanssaihmisten tunteet vaikuttavat naisiin enemmän kuin miehiin.
Yksilöllisiä eroja luonnollisesti on, mutta ison vitosen persoonallisuuspiirteet on Saarikiven mukaan ohjelmoitu meihin jo luolamiesaikoina. Piirteet eivät häviä, vaikka maailma muuttuu.
– Sisällämme oleva koneisto on edelleen kivikautinen – aivot eivät ole rakenteellisesti muuttuneet mihinkään.
Suomen kokoinen ongelma
Pienissä määrin stressi on hyväksi. Stressireaktiossa lihakset saavat verta ja syke nousee. Reaktio herättää aivomme olemaan valppaita. Ongelmanratkaisua vaativissa tilanteissa se on hyvä juttu, sillä maltillinen stressireaktio auttaa meitä olemaan tarkempia.
– Tällöin ajatus kulkee kirkkaasti. Mutta jos kuormitus menee yli, ajatus puuroutuu ja ajattelu kapenee.
”
Stressaantuneena on vaikeaa oppia uutta.
Stressaantuneena on vaikeaa oppia uutta tai nähdä nykyhetkeä pidemmälle. Jos sellaista tapahtuisi vain silloin tällöin jollekin yksilölle, se tuskin vaikuttaisi yhteiskuntaan. Tutkimukset ovat kuitenkin todistaneet, että liiallinen stressi koskettaa suurta osaa suomalaisista.
Stressin aiheuttama ajattelun hämärtyminen on yhteiskunnassamme kytevä ongelma, johon törmäämme Saarikiven mukaan tulevaisuudessa.
– Tekoälyä kyllä on, mutta ei tekojärkeä: ajattelun laadun heikkeneminen on todella huono juttu ihan koko Suomen kannalta. Jos olemme jatkuvasti stressaantuneessa, reaktiivisessa moodissa, toivo katoaa. Stressi kaventaa sitä, mihin ihmismieli kykenee.
Reaktiivisessa mielentilassa ihminen ei itse pysty ohjaamaan toimintaansa, vaan reagoi toisten tuottamiin yllykkeisiin, Saarikivi selittää.
Se juuri on huonon stressin alkulähde.
– Jos kokee, että arjessa ei ole hallinnan tunnetta, ja että ei voi vaikuttaa ympärillä tapahtuviin asioihin, silloin stressi on pahanlaatuista, ja sille on tehtävä jotain, Saarikivi sanoo.
”
On hyvä, jos osaa asennoitua stressiin ohimenevänä ilmiönä.
Tutkimusten mukaan se, että lopettaa stressistä stressaamisen, auttaa jonkin verran. On hyvä, jos ei pidä stressiä kalvavana ja rapauttavana asiana vaan osaa asennoitua siihen ohimenevänä ilmiönä.
Hyvä uutinen on, että aivot oppivat uusia toimintamalleja ja myös korjaavat itseään. Sitä varten palautuminen on tärkeää. Saarikiven mukaan palautumisen voi aloittaa sillä, että on päivässä viisi minuuttia tekemättä yhtään mitään – ilman ruutua tai muuta mieltä kiihdyttävää asiaa.
– Käytännössä itsensä pitää tietoisesti vieroittaa digikarkista. Kun aivoihin ei ruudun välityksellä kantaudu muiden ajatuksia, tulee tilaa omille ideoille ja mietteille.