Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Metsäaktivistit pysäyttivät hakkuut Helsingin Laajasalossa vuonna 2023 ja peräävät nyt valtiolta vastuuta.
Aktivistit vetoavat pakkotilaan ja testaavat, saako ympäristöä suojella rikoksella, jos muut keinot eivät auta.
Koneen säätiö on rahoittanut oikeudenkäynnin taustalla olevaa Ympäristölitigaatiosäätiötä 1,5 miljoonan euron lahjoituksella.
Noro on pieni, vesilailla suojeltu virtavesi, jonka uoma on osan vuotta kuivana. Helsingissä noro on nousemassa kokoaan suuremmaksi, kun sen ympärille kehkeytynyttä metsäkiistaa aletaan käsitellä käräjäoikeudessa tänään torstaina.
Noroa ja vanhaa luonnonmetsää puolustaneet aktivistit pysäyttivät hakkuut Laajasalon Stansvikissa syksyllä 2023. Nyt heitä syytetään niskoittelusta poliisia vastaan.
Metsäaktivistit kuitenkin haastavat valtion. Oikeudenkäynnillä he testaavat, saako ympäristöä suojella rikoksella, jos muut keinot eivät auta. Aktivistit vetoavat pakkotilaan, jossa kansalaistottelemattomuutta käytettiin ympäristörikoksen estämiseksi.
Tavoitteena on oikeudellisen linjanvedon kautta saada aikaan laaja yhteiskunnallinen muutos. Rahoittajana ja siten ennakkotapauksen hakemisen mahdollistajana toimii Koneen säätiö.
Stansvikin metsässä on arvokas luontokohde, noro. Norot ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden luonnontilaa ei lain mukaan saa vaarantaa. Kuva: Anna Huovinen / HS
Koneen säätiö myönsi keväällä lahjoituksen Ympäristölitigaatiosäätiölle, jonka tavoitteena on tuoda strategiset oikeudenkäynnit Suomeen pysyvästi.
Lähes 1,5 miljoonan euron rahoituksen turvin perustettiin Lakiasiaintoimisto maailma. Se tukee ympäristöä puolustavan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja puolustaa myös aktivistien oikeuksia.
Stansvikin metsäkiista on lakitoimiston ensimmäinen strateginen ympäristöoikeudenkäynti.
”Rikosoikeudellista vastuuajattelua on muutettu vuonna 2004 niin, että ympäristön puolustaminen on otettu pakkotilasääntelyn piiriin. Nyt haluamme testata, mitä se tarkoittaa käytännössä”, kertoo aktivistien puolustuksesta vastaava oikeustieteen maisteri Tuuli Talvinko.
Pakkotila on ikään kuin hätävarjelua, jossa rikoksesta tulee oikeutettu, kun sillä torjutaan välittömästi uhkaava vaara.
Talvingon mukaan metsäkiista voisi olla oppikirjaesimerkki rikoslaissa tarkoitetusta pakkotilasta:
“Aktivistit ovat turvautuneet kansalaistottelemattomuuteen viimeisenä mahdollisena keinonaan ja saaneet siten pelastettua palan laissa suojattua metsäluontoa.”
Stansvikin luonnonmetsästä Helsingin Laajasalossa on kiistelty ja kampanjoitu vuosia. Alueella kiteytyvät kaupunkisuunnittelun ja luonnon yhdistämisen kipukohdat.
Metsään on kaavoitettu laajasti asuinrakentamista, vaikka luontoarvot ovat merkittävät. Rakennussuunnitelmat ovat jakaneet paitsi kansalaisten myös päättäjien mielipiteitä.
Syksyllä 2023 Helsingin kaupunki ilmoitti aloittavansa katusuunnitelman mukaiset työt puunkaadolla ja räjäytyksillä. Syntyi Suojellaan Stansvik -kansanliike, joka julisti metsän suojelluksi ja leiriytyi alueelle.
Alueelta oli jo aiemmin löytynyt noro, josta on maininta luontoselvitysraporteissa.
Hakkuiden alettua mielenosoittajat kertoivat poliiseille norosta, mutta urakan toimeenpanoa ei keskeytetty. Metsäkone tärveli noron uoman ensimmäisenä hakkuupäivänä.
Noin sata mielenosoittajaa esti hakkuita metsässä kahden päivän ajan. Poliisi otti kiinni useita.
Mukana oli Aino Juvonen, joka kieltäytyi poistumasta alueelta poliisin kehotuksesta huolimatta ja on nyt oikeudessa syytettynä niskoittelusta poliisia vastaan.
”En suostunut sakkomenettelyyn, koska haluan mennä käräjille perustelemaan, miksi päädyimme keskeyttämään hakkuut”, Juvonen kertoo.
Hakkuita vastustaneet Aino Juvonen ja muut aktivistit saivat majapaikan purku-uhan alla olevasta kesämajakylästä. Osa mielenosoittajista majoittui telttoihin. Kuva: Anna Huovinen / HS
Suojellaan Stansvik -liike julisti Laajasalossa sijaitsevan Stansvikinkallion suojelluksi lokakuussa 2023. Kuva: Anna Huovinen / HS
Juvonen kertoo toimineensa estääkseen ympäristörikoksen, joka uhkasi uhanalaista vanhaa luonnonmetsää. Hän ei usko väitettä siitä, että kaupunki tai muut viranomaiset eivät tienneet noron olemassaolosta.
Luonnonsuojeluyhdistykset olivat yrittäneet estää hakkuita myös ely-keskuksen, aluehallintoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden kautta hallintopakkohakemuksilla. Myös poliisille oli tehty tutkintapyyntö.
”Yritimme kaikki keinot. Puolustimme ympäristöä, koska hakkuusuunnitelmassa oli selvästi käynyt virhe. Soittelimme kaupungille ja kerroimme norosta, mutta kukaan ei tullut katsomaan. Lopulta hakkuut alkoivat poliisisaattueessa. Vastuuta ympäristöstä kantoivat vain paikalla olleet yksityishenkilöt”, Juvonen kertoo.
Kahden päivän jälkeen Helsingin kaupungin ympäristöviranomainen tuli paikalle. Kaupunki keskeytti hakkuut ja ilmoitti, että alueelta on löytynyt vesilain suojaama noro.
Myöhemmin aluehallintovirasto katsoi kaupungin rikkoneen vesilakia ja määräsi noron uoman ennallistettavaksi sakon uhalla.
Poliisit vartioivat Stansvikin hakkuita lokakuussa 2023. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Tulevien katujen alta hakattiin mäntymetsää. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Ympäristölitigaatiosäätiö puolustaa aktivistien oikeuksia, koska iso osa ympäristöoikeudellisesta säätelystä jää käytännössä näennäiseksi.
”Aktivisteilla ei yleensä ole mahdollisuutta käyttää isoja summia oikeudenkäynteihin, toisin kuin esimerkiksi pörssiyhtiöillä. Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös aktivistit voivat puolustaa itseään oikeudessa”, sanoo Lakiasiaintoimisto maailman Tuuli Talvinko.
Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten tukemiseen liittyy myös Koneen säätiön lahjoitus.
”Koneen säätiö on arvopohjainen toimija. Keskeiset arvot ovat ekososiaalinen sivistys ja rohkeus. Olemme etsineet myös keinoja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta kohti kestävämpää elämäntapaa”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Ulla Tuomarla.
Säätiön Metsän puolella -aloite haluaa nostaa kuuluville ääniä, jotka ovat jääneet varjoon. Se myöntää apurahoja, käynnistää selvityksiä ja on myös rahoittanut metsiensuojelua.
”Säätiön hallituksessa on kannettu huolta demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilasta Suomessa”, Tuomarla sanoo.
”Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on demokratian perusta”, hän lisää.
Vanhan öljysataman ja sen kupeeseen jääneen metsäisen Stansvikinkallion raja erottuu lokakuussa 2023 otetussa ilmakuvasta selvänä. Taustalla häämöttävät Laajasalon talot. Kuva: Anna Huovinen / HS