Unohditko, mitä sinun pitikään tehdä? Herpaantuuko keskittymisesi pienestäkin häiriöstä? Onko sinulla vaikeuksia tehdä päätöksiä? Hidastuuko työnteko?
Neurologian professori Kaisa Hartikainen Helsingin yliopistosta toteaa, että aivojesi toiminnanohjaustoiminnot saattavat olla ylikuormittuneet.
– Aivojen toiminnanohjaus on ikään kuin kapellimestari, joka ohjaa aivojen muita toimintoja, kuten tiedonkäsittelyä, tunteita ja käyttäytymistä. Se mahdollistaa, että pystymme tekemään onnistuneesti yhteistyötä tai kulkemaan kohti tavoitteita. Myös uusissa, haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa tarvitsemme toiminnanohjausta.
Hartikaisen mukaan aivojen toiminnanohjausta tarvitaan jo lähes kaikessa työssä. Ohimenevä stressi voi jopa buustata sen toimintaa, mutta krooninen stressi on sille myrkkyä.
– Nykypäivän työelämä kuormittaa aivojamme entistä enemmän. Työtä tulisi tehdä koko ajan nopeammin ja tehokkaammin. Tämä voi johtaa siihen, että aivomme uupuvat ja työtahti itse asiassa hidastuu.
Hartikaisen mukaan aivoterveys ja -taidot ovat tärkein pääomamme, jota kannattaa suojella. Vain siten voimme saavuttaa potentiaalimme, menestyä työssä ja kehittyä yhteiskuntana.
– Aivopääoma on yhteiskunnan ja jokaisen työpaikan tärkein resurssi. Kun oivallamme tämän, olemme ehkä valmiimpia tekemään muutoksia, jotta aivomme voisivat työpaikoilla hyvin, hän pohtii.
Masters’ Conference kokosi tutkijat ja opiskelijat yhteen
Kaisa Hartikainen toimi pääpuhujana Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämässä Masters’ Conference -tapahtumassa, jonka aiheena oli tänä vuonna aivoterveys työelämässä.
Hartikaisen lisäksi esityksen tapahtumassa pitivät aivotutkija Harris A. Eyre Ricen yliopistosta Yhdysvalloista, lehtori Pipsa Tuominen TAMKista sekä professori Agustín Ibáñez BrainLat-instituutista Chilestä. Tapahtuman avasi TAMKin rehtori Mika Hannula.
Masters’ Conference järjestetään TAMKissa vuosittain, ja se on tarkoitettu erityisesti maisterivaiheen opiskelijoille, alumneille, TAMKin henkilökunnalle ja kumppaneille. Tänä vuonna osallistujia oli vajaat 200 verkossa ja paikan päällä, ja lisäksi tapahtuman tallennetta on katsottu Yle Areenassa jo satoja kertoja.
Konferenssin käytännön järjestelyistä ja houstaamisesta vastasivat kolme TAMKin sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijaa osana opintojaan.
– Meille TAMKissa on tärkeää osallistaa myös opiskelijoita opintojen järjestämiseen, tutkintovastaava Minna Törnävä korostaa.
Tapahtuma polkaisi samalla käyntiin TAMKin ja chileläisen BrainLat-instituutin yhteisen BraHEdu-hankkeen (Brain Health Education and Training Program between Finnish and Latin American Higher Education Institutions), joka on saanut rahoituksen Team Finland Knowledge -ohjelmasta.
– Lähdemme kehittämään hankkeessa yhteistä opetusta Brain Health -aiheesta sekä edistämään uusia kansainvälisiä ideoita ja yhteishankkeita. Yhteistyön mahdollisuudet ovat herättäneet paljon kansainvälistä kiinnostusta, kertoo sosiaali- ja terveysalan lehtori Mirva Kolonen TAMKista.
Hankkeeseen kuuluu myös opettaja- ja opiskelijavaihto, jonka tarkoituksena on yhdessä kehittää oppimateriaalia. Tämäkin tukee opiskelijoiden osallisuutta.
Liike on lääke – myös aivoille
Pipsa Tuominen toi puheenvuorossaan esiin liikkumisen hyötyjä aivoterveydelle.
Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta voi parantaa muistia, aivojen tiedonkäsittelyä ja toiminnanohjaustaitoja. Lisäksi se voi helpottaa masennusoireita, ahdistusta ja stressiä.
– Lihasten toiminnan seurauksena erittyy aineenvaihduntatuotteita, jotka vaikuttavat aivojen neurokemiallisiin prosesseihin. Lisäksi liikunta vaikuttaa hermostomme joustavuuteen, muovautuvuuteen ja resilienssiin. Yksikin harjoituskerta tuo hyötyjä, mutta kun harjoittelu toistuu, hyödyt kumuloituvat.
Kaikesta liikunnasta on hyötyä aivoille, mutta erityisen hyödyllisiä näyttävät olevan liikuntalajit, joissa käytämme monipuolisesti kaikkia aistejamme, tasapainoa ja koordinaatiota. Sellainen on esimerkiksi tanssi, jossa harjoitteluun yhdistyy myös aivoille hyödyllistä sosiaalisuutta.
Tuominen muistuttaa, että pitkittynyttä paikallaanoloa ja istumista olisi tärkeää katkaista, jotta kehomme aineenvaihdunta vilkaistuisi ja aivomme virkistyisivät.
– Kannattaa nousta edes silloin tällöin ylös ja jaloitella vähän. Pienetkin muutokset vaikuttavat aivojen muovautuvuuteen ja toiminnanohjaukseen, hän rohkaisee.
Brain Health in Working Life -konferenssi järjestettiin TAMKissa 2.10.2025. Järjestelyistä vastasi TAMKin Sosiaali- ja terveysalan osaamisyksikkö.