Osassa Suomea esimerkiksi lonkkaleikkaukseen joutuu odottamaan reilusti yli puoli vuotta, mutta joillakin hyvinvointialueilla jonoja ei ole lainkaan.
Avaa kuvien katselu
Yleisimpiä kiireettömän erikoissairaanhoidon leikkauksia ovat esimerkiksi tekonivelleikkaukset. Kuva on leikkaussalista Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Valvira on asettanut useille hyvinvointialueille miljoonien eurojen uhkasakkoja kiireettömän erikoissairaanhoidon jonoista. Erot hoitojonojen pituudessa ovat suuret. Osassa Suomea potilaat joutuvat odottamaan kiireettömään hoitoon laittoman pitkään, mutta joillakin hyvinvointialueilla jonoja ei ole lainkaan.
Tämä oli hoitojonojen tilanne eri puolilla Suomea elokuussa:
Pohjois-Karjalassa hoitotakuu ei toteudu
Pohjois-Karjalassa kiireettömän hoidon jonot ovat Suomen pisimmät. Elokuun tilastojen mukaan 40 prosenttia potilaista on odottanut hoitoon pääsyä pidempään kuin puoli vuotta.
Eniten jonossa on potilaita, jotka odottavat tekonivel- tai kaihileikkausta.
Lain mukaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pitää päästä puolen vuoden kuluessa. Jonot ovat olleet pitkät jo useamman vuoden ajan.
– Viime vuonna saimme jonoja lyhennettyä, mutta tänä vuonna on keskitytty pysymään budjetissa, ja jonot ovat taas venähtäneet, sanoo toimialuejohtaja Susanna Wilén Siun sotesta.
Avaa kuvien katselu
Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa jonoja halutaan purkaa teettämällä henkilökunnalla lisätöitä. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote käy parhaillaan neuvotteluja lisärahoituksesta jononpurkuun sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa.
Siun soten suunnitelmien mukaan jonot pystyttäisiin purkamaan noin vuodessa. Se maksaisi 14–15 miljoonaa euroa.
Henkilökunnalla voitaisiin teettää lisätöitä iltaisin ja viikonloppuisin ja potilaita ohjattaisiin hoitoon sellaisille hyvinvointialueille, joilla jonoja ei ole. Lisäksi palveluita ostettaisiin myös yksityisiltä toimijoilta.
Valvira vaatii, että kiireettömän hoidon jonot pitää saada lainmukaisiksi ensi huhtikuun loppuun mennessä.
– Aikataulu on tiukka, mutta asia on pakko laittaa kuntoon. Nyt keskustellaan siitä, mistä tähän saadaan rahat, Wilén sanoo.
Henkilöstöpula vaivaa Keski-Suomessa
Keski-Suomessa kiireettömään erikoissairaanhoidon jonotilanne vaihtelee, kertoo johtajalylilääkäri Kati Kinnunen.
Tilanteeseen vaikuttaa henkilöstöpula, esimerkiksi silmätautien erikoislääkäreistä on pulaa koko maassa. Hoitojonoa on Kinnusen mukaan kertynyt myös koronapandemian ja sairaala Novaan muuton myötä.
Tähän mennessä ruuhkaa on yritetty purkaa teettämällä lisätöitä. Myös palveluseteleillä on pyritty lyhentämään jonoja.
Avaa kuvien katselu
Jyväskylässä sairaala Novassa jonoihin vaikkuttaa henkilöstöpula. Kuva: Jarkko Riikonen / YleKorona kerrytti hoitovelkaa Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaalla erikoissairaanhoidon kiireettömän hoitoonpääsyn tilanne on ollut vaikea jo hyvinvointialueen aloittamisesta lähtien. Koronapandemian aikana varauduttiin tehohoitokapasiteetin lisäämiseen. Tämän takia suurissa sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä vähennettiin kiireettömiä leikkauksia, kertoo Pohteen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.
Pohjois-Pohjanmaa sai hyvinvointialueen aloittaessa mittavan hoitovelan. Pandemian väistyttyä hoitovelka ja henkilöstön ylikuormittuminen jäivät hyvinvointialueitten ratkaistaviksi sisäisin keinoin, eikä erillismäärärahaa ole saatu.
– Olemme niin sanotusti puun ja parkin välissä hyvin vaikeassa tilanteessa, Luoma sanoo.
Luoma ennakoi, että kiireettömän erikoissairaanhoidon saaminen lain mukaiseksi huhtikuuhun 2026 mennessä tulee olemaan äärimmäisen kova ponnistus.
– En pidä tilannetta mahdottomana, mutta äärimmäisen haastavaa se on.
Avaa kuvien katselu
Hoitohenkilöstö valmistautuu leikkaukseen Oulun yliopistollisessa sairaalassa viime keväänä. Kuva: Paulus Markkula / YleEtelä-Savossa puretaan muiden alueiden jonoja
Etelä-Savon hyvinvointialueella tilanne on Suomen paras, eikä laittomia jonoja ole juuri lainkaan. Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän mukaan syynä on muun muassa erittäin hyvin onnistunut rekrytointi ja henkilöstön hyvinvointiin panostaminen.
– Meillä on hyvä miehitys monessa kriittisessä kohdassa, kuten vaikka ortopediassa ja tekonivelleikkauksissa, jotka muualla aiheuttavat pisimpiä jonoja.
Terveydenhuollon valinnanvapaus on johtanut siihen, että Etelä-Savossa hoidetaan paljon myös muiden hyvinvointialueiden potilaita.
– Jonotilanne olisi vielä huomattavasti parempi ilman valinnanvapautta. Mutta totta kai me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä.