Kansanedustaja Saara Hyrkön mielestä valtion tehtävä ei ole kontrolloida tyttöjen pukeutumista. Päivi Räsänen puolestaan kannattaa lakiin kirjattua kieltoa koulujen osalta.
Avaa kuvien katselu
Suomessa koululaiset käyttävät opetushallituksen mukaan kasvot peittäviä huiveja erityisen vähän. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
19:20•Päivitetty 20:02
Juttu tiivistettynä
- Useat poliitikot ovat käsitelleet burkien ja niqabien käyttöä kouluissa, ja niiden salliminen herättää kysymyksiä.
- Osa haluaa kieltää kasvot peittävät vaatteet, kun taas toiset varoittavat kontrolloinnista.
- Saara Hyrkkö ja Tytti Tuppurainen pitävät lainsäädäntöä viimeisenä keinona pukeutumisen sääntöjen muuttamisessa.
- Päivi Räsänen ja Sanni Grahn-Laasonen kannattavat kieltämistä eriarvoisuuden ehkäisemiseksi.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Useampi hallituksen ministeri on nostanut esiin sen, etteivät muslimien kasvot peittävät burkat ja niqabit sovi kouluun. Jos niiden käyttö haluttaisiin kieltää tytöiltä koulussa, se vaatisi uuden lain säätämistä.
Ylen aamussa aiheesta keskustelleet poliitikot olivat täysin erimieltä siitä, onko lain muuttamiselle tarvetta.
Kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) ei pidä kasvot peittävää huntua lapsille sopivana vaatetuksena, mutta hänestä valtion tehtävä ei ole kontrolloida ihmisten pukeutumista.
– En usko, että naisten pukeutumisen kontrollointi lainsäädännöllä on vaikuttava keino tähän. Pikemminkin se on kalteva pinta, joka herättää kysymyksen, mitä seuraavaksi lähdetään rajoittamaan, Hyrkkö sanoo.
Räsänen: ”Ei pidä suhtautua sinisilmäisesti”
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) puolestaan kannattaa kasvot peittävien huntujen käytön kieltämistä kouluissa.
– Ei pidä liian sinisilmäisesti suhtautua siihen, että tämä on näiden naisten vapaa valinta. Kyllä tässä on erittäin paljon tällaisia alistavia rakenteita, jotka ovat monesti piilossa, Räsänen arvioi.
Ylen aamun keskusteluun osallistui myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), jonka mukaan kasvot peittävät asut eivät kuulu kouluihin.
– Suomalaiseen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan kuuluu se, että naiset ja tytöt saavat näkyä ja että meillä ei ole uskonnon varjolla syrjintää, Grahn-Laasonen sanoo.
Suomessa koululaiset käyttävät opetushallituksen mukaan kasvot peittäviä huiveja erityisen vähän.
– Ongelma on todella marginaalinen. Tuntuu aikamoiselta moukarilta lähteä lainsäädännöllä ottamaan askelta, jossa alettaisiin säätelemään lailla naisten ja tyttöjen pukeutumista. Se on minusta sellainen raja, jota ei tulisi ylittää, Hyrkkö sanoo.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kommentoi tänään asiaa häneltä kysyttäessä, ettei puolue hyväksy kasvot peittäviä huiveja julkisissa tiloissa, etenkään lapsilta. Asian ratkaisemista lainsäädännöllä hän piti kuitenkin vasta viimesijaisena keinona.
Muslimifoorumin Jardi: ”Tuntuu todella pahalta”
Ranskan kouluissa on kielletty kaikkien uskonnollisten tunnusten käyttö. Päivi Räsänen ei kannata kaikkien uskonnollisten tunnusten käyttökieltoa kouluissa, vaikka hän kannattaakin kasvot peittävien huntujen kieltämistä lailla.
– Pidän tärkeänä, että kaikkien uskontojen edustajilla on oikeus ilmaista itseään, Räsänen sanoo.
Grahn-Laasosen mielestä on tärkeää ottaa mukaan keskusteluun myös ihmiset, joita mahdollinen koulujen huivikielto koskisi.
Muslimifoorumin pääsihteerin Pia Jardin mukaan huiviin pukeutuminen on osa uskonnonvapautta, ja Suomessa tulee siten olla oikeus pukeutua kuten haluaa.
– Ketään ei tietenkään saa pakottaa huivin käyttöön. Mutta se, että lähdetään rajoittamaan tällaista, tuntuu todella pahalta eikä ollenkaan yhdenvertaiselta muihin nähden.
Katso koko Yle aamun keskustelu siitä, että sopiiko kasvot peittävä vaatetus kouluihin: