Vappu Pimiä ottaa kantaa kouluruokailuihin liittyvään keskusteluun.

Vappu Pimiä kertoo someseuraajilleen, millainen linjaus heillä on kotonaan kouluruokailujen suhteen. Pete Anikari

Juontaja Vappu Pimiä, 47, julkaisi maanantaina Instagram-tarinoissaan videon, jossa hän keskustelee Viola-tyttärensä, 12, kanssa koulussa syömisestä. Hänen tyttärelleen ei ollut maistunut kouluruoka.

Tytär kertoo äidilleen, että söisi kouluruokaa, jos se olisi oikeasti hyvää. Pimiä painottaa kuitenkin kouluruoan tärkeyttä.

Myöhemmin Pimiä ottaa asian uudestaan puheeksi Instagram-tarinoissaan, sillä hän kertoo saaneensa paljon viestejä. Pimiän mukaan viesteistä kävi ilmi, kuinka moni vanhempi käy vastaavanlaisia keskusteluita erityisesti yläkoululaisten lastensa kanssa. Instagram-tarinat ovat nähtävissä 24 tuntia julkaisusta.

– Olen saanut todella monelta koulun ruokalassa työskentelevältä ja työskennelleeltä viestiä, että määrärahat on vedetty niin alas, ettei niillä ihmeitä tehdä. Ymmärrän sen todella hyvin, Pimiä sanoo videollaan.

Vappu Pimiä nostaa esille kouluruoan yhden huonon puolen. Kuvituskuva. Tuuli Syrjälä

Pimiä kertoo painottavansa lapsilleen, että kouluruoan syöminen on suuri etuoikeus, jota ei ole tarjolla kaikkialla maailmassa. Pimiällä ja hänen puolisollaan Teemu Huuhtasella on Violan lisäksi 10-vuotias Selma-tytär.

Pimiä kuitenkin yhtyy lastensa mielipiteeseen kouluruoasta ainakin yhden asian suhteen.

– Ainakin Helsingissä tilanne on se, että lapsista yritetään ikään kuin puoliväkisin tehdä kasvisruokailijoita. On siis hyvä, että on kasvisruokaa, mutta sitä tuntuu olevan todella paljon. Sitten se ei oikein uppoa, eikä ole kauhean maukasta. Ajattelen itse, että ruoan pitäisi olla sellaista, että lapset söisivät sitä, juontaja tuumaa.

Pimiän mielestä ei ole hyvä, että oppilaista yritettäisiin tehdä väkisin kasvissyöjiä ja sen myötä ”rahdattaisiin soijarouhetta toiselta puolelta maapalloa, kun voisi ostaa vaikka kotimaista lihaa”.

– Varmasti tästä on monta eri mielipidettä, enkä missään nimessä väitä, että olen oikeassa, mutta minun näkemykseni mukaan se olisi paljon viisaampaa. En saa ihan kiinni siitä, miksi pyritään tällaiseen, että kaikista pitää saada [kasvissyöjiä], jos ei itse halua. Se pitää kuitenkin lähteä itsestä. Tätä ihmettelen kovasti, hän toteaa.

Vappu Pimiän mukaan ainakin Helsingin kouluissa yritetään puoliväkisin tehdä lapsista kasvisruokailijoita. Atte Kajova

Pimiän mukaan heidän perheessään on kuitenkin periaate, että aina pitää syödä edes vähän kouluruokaa.

– Kaikista ruoista ei voi tykätä, niin se vain menee. Mutta ymmärrän kyllä myös lasten tympääntyneisyyden siihen, että on todella paljon kasvisruokaa, juontaja sanoo.

– Heti tulikin yhdeltä seuraajaltani viesti, että kun on kasvavia poikalapsia, niin se kasvisruoka ei täytä, jos on urheilullinen. Vaan he tarvitsisivat vähän enemmän. En tiedä, mikä tämä tällainen linjaus… tai no, tämähän on poliittinen linjaus. Mutta omasta mielestäni se ei ole välttämättä se fiksuin tapa pyrkiä siihen. Vaikka on hyvä pyrkiä vähentämään lihaa, mutta se, miten sen tekee, on eri juttu, hän lisää lopuksi.

LUE MYÖS

THL:n syyskuussa julkaistu kouluterveyskysely osoitti, että kouluruokailu jää yhä useammalta yläkoululaiselta väliin. 51 prosenttia 8.–9-luokkalaisista tytöistä ja 37 prosenttia pojista ei syö koululounasta päivittäin. Vuonna 2023 tytöistä 44 prosenttia ja pojista 32 prosenttia ei käynyt kouluruokailussa päivittäin.

Kouluruoan väliin jättämisen taustalla oli useita syitä. Kyselyn mukaan vain noin 40 prosenttia yläkoululaisista pitää ruokaa maultaan ja laadultaan hyvänä. Lisäksi nuorten tyttöjen paine syödä mahdollisimman vähän sekä ruokailulle varattu aika nousivat syiksi kouluruoan jättämiselle.

Viime vuonna Yle uutisoi, että koulut poistivat yli sata kasvisruokaa suuren hävikkimäärän takia. Poistetut ruuat eivät lähtökohtaisesti maistuneet oppilaille.

Karsittujen ruokien listoille joutuivat muun muassa pinaattikeitto, kasviskeitto, kasvislasagne, härkis-pastavuoka, porkkanapyörykät, kaalilaatikko ja ”talon oma kasvisruokapäivä”. Ruokalistat vaihtelevat kunnittain ja siten myös päätökset poistaa tai lisätä ruokia vaihtelevat.

Vuonna 2023 julkaistujen Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan kasvispainoitteista ruokavaliota tulisi suosia, lihaa tulisi kuluttaa nykytasoa vähemmän ja kalaa enemmän. Maitovalmisteita ja lihaa ei ole poistettu ruokasuosituksista kokonaan, mutta niitä tulisi syödä rajoitetusti, sillä ruokavalion tulisi koostua pääosin kasvikunnan tuotteista.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ohjaavat kansallisten ravitsemussuositusten uudistamista. Nykyiset kansalliset suositukset ovat vuodelta 2013, mutta uudistus on meneillään.