Hallitus aikoo lopettaa tuet ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta toisen asteen opiskelijoilta ja esittää vaihtoehdoksi lukuvuosi­maksuja.

Venäläinen Veronika Reznichenko Sallan lukiossa 2024.

Avaa kuvien katselu

Sallan lukiossa on ollut ulkomaalaisia opiskelijoita vuodesta 2007. Venäläisten lisäksi lukioon on tullut opiskelijoita Finest Future-yrityksen kautta monista Aasian maista. Arkistokuva. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Moni Pohjois- ja Itä-Suomen pikkukunta on totisen paikan edessä miettiessään, onko paikkakunnan lukio niin houkutteleva, että ulkomaalainen nuori maksaisi kymmeniä tuhansia euroja päästäkseen sinne.

Hallitus aikoo lopettaa valtionosuudet EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien toisen asteen opiskelijoiden osalta ja ottaa käyttöön lukuvuosimaksut. Maksu olisi vähintään lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta, joka on ensi vuonna noin 9 000 euroa. Kunta voi halutessaan pyytää enemmänkin.

Esimerkiksi Savukosken lukiossa on tällä hetkellä 22 oppilasta, joista 14 on ulkomailta: Venäjältä, Myanmarista ja Vietnamista. Heidät houkutteli hyvämaineinen ja ilmainen koulutus.

Savukoskella 9 000 euroa ei riitä alkuunkaan.

– Sillä hinnalla opetusta ei pysty järjestämään. Joudumme katsomaan, paljonko opetus maksaa meille oppilaskohtaisesti ja määräämään lukuvuosimaksun sen perusteella, sanoo kunnanjohtaja Petri Härkönen.

Opetushallituksen tilastojen mukaan kustannus oppilasta kohden oli Savukoskella viime vuonna yli 40 000 euroa. Härkönen ei pidä mahdottomana sitäkään, että joku tulisi tuolla hinnalla.

– Jää nähtäväksi.

”Luulen, että noilla hinnoilla ei tulijoita ole”

Lapin pikkulukioiden pystyssä pysymiselle ulkomaalaiset opiskelijat ovat olleet hyvin tärkeitä. Sallan lukiossa heitä on ollut jo parikymmentä vuotta, Posiolla lyhyemmän aikaa.

Posion kunnanjohtaja Pekka Jääskö ei ole torstai-iltapäivänä annettuun lakiesitykseen vielä ehtinyt perehtyä, mutta hänestä esitetty noin 9 000 euron lukuvuosimaksu kuulostaa jo varsin korkealta.

– Luulen, että noilla hinnoilla ei tulijoita Suomeen ole. Meille tämä on uusi tilanne ja nyt yritetään keksiä siihen ratkaisu.

Jääskö mainitsee, että Posiolla pohditaan lukiolle nyt säätiöpohjaista rahoitusmallia, jos ei kerran valtiolta rahaa enää tule. Enempää hän ei halua vielä asiasta kertoa.

Lukiosta aiotaan joka tapauksessa pitää kynsin hampain kiinni.

Savukosken kunnanjohtaja Petri Härkönen korostaa syyskuussa tehdyssä haastattelussa, että lukion säilyminen on tärkeää myös peruskoulun kannalta. Valtaosa lukion opettajista opettaa myös peruskoulussa. Video: Elina Ervasti / Yle

Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri arvelee, että kunnat miettivät peliliikkeitään vasta kun eduskunta on tehnyt päätöksensä hallituksen esityksestä. Hän uskoo, että kunnat ovat pidättyväisiä lukukausimaksujen suhteen.

– Siinä on kilpailuasetelma kuitenkin. Jos naapuri myy lukiokoulutusta 9 000 eurolla, niin aika iso kynnys on siihen, että joku laittaa hinnaksi 29 000.

Helsingin lukioissa yksikköhinta on alle 8 000 euroa, jolloin myös lukuvuosimaksu voi alempi. Yksikköhinta ei ole sama kuin lukiokoulutuksesta vuosittain aiheutuva kustannus, mutta samansuuntainen kuitenkin.

Sallassa ja Posiolla yksikköhinta on kaksinkertainen isoihin kaupunkeihin nähden.

Nykyiset opiskelijat välttyvät lukuvuosimaksuilta

Jos eduskunta hyväksyy esityksen, se tulee voimaan elokuussa 2026. Lukuvuosimaksu koskee ensi vuonna aloittavia uusia opiskelijoita, mutta jo opintonsa Suomessa aloittaneet saavat tehdä ne maksutta ylioppilaaksi saakka.

Valtiolle ulkomaalaisopiskelijoiden valtiontuista luopuminen tarkoittaa kahden miljoonan euron säästöjä.

Savukosken kunnanjohtaja ajattelee, että kunnalla on muutama vuosi aikaa keksiä uusia keinoja opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Petri Härkönen jo visioi erälukiota, jossa oppisi vaikkapa metsästystä ja eräoppaan taitoja. Ehkä sillä tavoin saisi oppilaiksi itälappilaisia nuoria.

Loppuuko ulkomaalaisopiskelijoiden kiinnostus tyystin, jos lukuvuosimaksut tulevat? Siihen Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri ei täysin usko.

– Tuntuisi vähän hassulta ajatella, että Suomen koulutuksen hyvä maine perustuisi pelkästään siihen, että täällä on maksutonta koulutusta. Kyllähän koulutus Suomessa on laadukasta.