Kysyimme THL:n Hanna Nohynekilta, onko tänä syksynä tarpeen ottaa koronarokotetta. Osan on, mutta suurimman osan ei, hän vastaa.
Flunssakausi on käynnistellyt itseään jo jonkin aikaa, ja liikkeellä on useita hengitystieviruksia, korona muiden mukana. Sitä aiemmin kovin pelätty koronavirus tosiaan tällä hetkellä on: hengitystievirus muiden mukana. Koronarokotekaan ei enää kuulu kaikille itsestäänselviin varautumisrutiineihin syksyn kynnyksellä, toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten.
”Korona edelleen on seurattava tartuntatauti, mutta siitä tosiaan on tullut yksi hengitysinfektio muiden joukossa. Sitä ei tarvitse erikseen nostaa uhkakuvien valokeilaan”, vahvistaa ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Siitä huolimatta moni saattaa edelleen pohtia, ehkä osin vanhasta tottumuksesta: olisiko koronarokote kuitenkin syytä vielä ottaa?
”Kun taudin riski pieni, miksi ottaa rokotusta”
Nohynekin mukaan perusterve henkilö, joka ei kuulu vakavan koronataudin riskiryhmiin, ei tällä hetkellä koronarokotetta tarvitse.
”Aiemmin rokotettu, taudin ehkä useastikin sairastanut nuori perusterve ihminen voi pienellä kertoimella saada tehosterokotteesta lisäsuojaa harvinaista vakavaa koronatautia vastaan, mutta vaakakupissa painavat myös rokotteen haittavaikutusten riskit”, hän sanoo.
Haittavaikutuksia voi tulla kaikista rokotteista, hän muistuttaa. Näitä ovat esimerkiksi kuume sekä pistoskohdan kipu ja punoitus.
Vakavampiakin, mutta onneksi harvinaisia haittavaikutuksia, kuten sydänlihastulehduksen, voi huonolla tuurilla saada.
”Koronarokotteen kohdalla painaa myös se, että jos esimerkiksi nuori mies hakee rokotuksen ja saa siitä sydänlihastulehduksen, eihän se mikään hyvä asia ole. Varsinkin ottaen huomioon, että hänen koronansa todennäköisesti voisi olla hyvin lievä. Kun taudin riski on pieni, miksi ottaa rokotusta”, Nohynek pohtii.
Toisin sanoen rokotteen hyöty-haittasuhde puoltaa rokotteen ottamatta jättämistä. Suomessa THL suositteleekin koronarokotteita vain riskiryhmäläisille, mukaan lukien iäkkäät ihmiset.
”Muille rokotteen ajatellaan olevan turha, ja siksi niitä ei heille suositella”, Nohynek sanoo.
Yksilötason hyöty-haittasuhteen lisäksi rokotussuosituksissa otetaan huomioon myös väestötason terveystaloudellinen hyöty.
”Eli kysymme, montako ihmistä pitää rokottaa, jotta estetään yksi vakava koronatapaus. Jos luku on useita tuhansia, kuten nuorten terveiden ihmisten kohdalla, toimenpide on vähähyötyinen. Tällöin emme suosittele näiden ryhmien rokottamista, jotta sen rahan voi käyttää johonkin muuhun, vaikuttavampaan toimenpiteeseen”, Nohynek sanoo.
Lue myös Kotiliesi.fi: Influenssa lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä – silti vain joka neljäs iäkäs ottaa ilmaisen rokotteen
Kuka on riskiryhmäläinen ja mitä tarkoittaa nykyään vakava koronatauti?
Riskiryhmäläisiin kuuluvat kaikki yli 75-vuotiaat sekä kaikenikäiset voimakkaasti immuunipuutteiset, joilla on esimerkiksi sydän- ja verisuonitauti, vastustuskykyä heikentävä syöpätauti, elinsiirto, aivohalvaus, vakava munuaistauti tai autoimmuunitauti, jota lääkitään biologisilla lääkkeillä.
Alle 75-vuotiailla riski vakavampaan koronatautiin on kohonnut henkilöillä, joilla on kaksi tai useampi sille altistava perussairaus, kuten lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes tai vakava krooninen keuhko- tai maksasairaus.
Vakavasta koronataudista voi monille tulla mieleen vuoden 2020 koronakevään kuvat hengityskoneessa makaavista sairaalapotilaista.
Vakavan koronataudin kuva on kuitenkin niistä ajoista muuttunut, Nohynek kertoo.
”Nykyisin korona useimmiten toimii kuten mikä tahansa hengitystievirus, joka pahentaa riskiryhmään kuuluvalla perussairauden oiretta. Vakava koronatauti tarkoittaa siis nykyään enemmänkin perussairauden pahenemista kuin alkuvuosina nähtyä vakavaa monielinvaurioon johtanutta koronatautia.”
Lisäksi koronassa on olemassa jälkitautiriskit siinä missä muissakin hengitystieinfektioissa, kuten influenssassa. Mahdollisia jälkitauteja ovat esimerkiksi pitkittynyt taudinkuva, keuhkokuume ja sydänlihastulehdus.
Niin koronassa kuin muissa hengitystieinfektioissa tärkeää on sairastaa kotona, levätä ja ottaa tarvittaessa kuumelääkettä, Hanna Nohynek neuvoo.
© iStock
Influenssa on nuoremmille ikäryhmille koronaa vaarallisempi, iäkkäillä riskit samat
Kumpi sitten tällä hetkellä on vaarallisempi, korona vai influenssa?
Nohynekin mukaan näyttäisi siltä, että influenssa voi nuoremmille olla vakavampi kuin korona. Kun puhutaan vanhemmista ikäryhmistä, riskit ovat molemmissa aika lailla yhtä suuret. Tämän vuoksi vanhemmille ikäryhmille rokotusta juuri suositellaan.
Kun ajatellaan hengitystieinfektioita ylipäätään, taudin vakavuus riippuu paljolti ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista, Nohynek huomauttaa.
”Millainen henkilön perusterveys on, onko perussairauksia tai lääkityksiä, millainen immuniteetti hänellä on? Nämä ovat kysymyksiä, jotka ratkaisevat. Perussairaalle tai immuniteetiltaan heikommalle lievempikin virusinfektio voi olla hyvin haitallinen.”
Korona voi aiheuttaa hyvin erilaisia taudinkuvia eri ihmisille, Nohynek jatkaa.
”Joku saa lievän ylähengitystieinfektion, toinen jostakin syystä rajumman taudin. Keskimäärin koronataudin vakavuus kuitenkin lisääntyy suhteessa siihen, mitä enemmän tulee ikää.”
Sekin vaikuttaa, kuinka monta rokoteannosta on aiemmin saanut tai kuinka monta kertaa koronan sairastanut.
THL suosittelee edelleen yhden annoksen rokotesarjaa henkilöille, jotka eivät ole aiemmin saaneet koronarokotetta.
Koronatilanne näyttää rauhalliselta
Tällä hetkellä koronatilanne näyttää Nohynekin mukaan Suomessa rauhalliselta.
”Viime viikolla laboratoriovarmistettuja koronatapauksia ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 140”, Nohynek kertoo.
Hengitystieinfektiokausi on siis käynnistynyt, mutta oireiden perusteella on mahdoton sanoa, onko kyse koronasta, influenssasta, rs-viruksesta tai vaikkapa adenoviruksesta.
Sinänsä asialla ei ole kovin suurta väliäkään perusterveelle ihmiselle, Nohynek sanoo.
”Hoito on kaikissa viruksen aiheuttamissa hengitystieinfektioissa sama eli lepo ja tarvittaessa kuumelääke. Viruslääkkeitä voidaan käyttää vakavan taudin riskiryhmiin kuuluville koronan ja influenssan hoitoon, mutta tällöin lääkitys pitää aloittaa muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta, jotta siitä olisi hyötyä.”
Myös tuleva talvi näyttää eteläisen pallonpuoliskon infektiokaudelta eli viime kesältä saatujen tietojen valossa tavanomaiselta. Koronaviruksen omicron-variantin eri muunnokset tulevat todennäköisesti kiertämään myös pohjoisella pallonpuoliskolla laajaan tulevana talvena.
”Toivoisin, että suhtaudumme koronaan vähitellen samalla tavalla kuin muihinkin hengitystieinfektioihin. Niiltä voi myös suojautua. Tärkeää on muistaa korona-aikoina opitut, tartuntoja hillitsevät keinot eli käsien pesu ja kotona sairastaminen. Heidän, joille rokotetta suositellaan, on hyvä se ottaa, mutta muiden kannattaa luottaa omaan immuniteettiin”, Nohynek summaa.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Flunssa vai influenssa? Näin erotat, hoidat ja ehkäiset tartunnat
-
Voiko vastustuskykynsä syödä vahvaksi? Tällainen ruokavalio auttaa immuunipuolustuksen ylläpidossa
