Kilpikonnat|Liemikilpikonnaa metsästettiin aiemmin laajasti kilpikonnakeittoa varten.
Liemikilpikonnan vuosikymmeniä kestäneet suojelutoimet ovat tuottaneet tulosta, sillä laji on siirtynyt kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uudessa arvioinnissa uhanalaisesta elinvoimaiseksi.
Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Pitkäikäisen merieläimen määrät romahtivat aiemmin laajan metsästyksen vuoksi. Kilpikonnan munia syötiin herkkuna, sen kuorista tehtiin koristeita ja sitä metsästettiin kilpikonnakeittoa varten. Siitä tulee myös kilpikonnan nimi.
Lajia on pidetty uhanalaisena 1980-luvulta lähtien. Nyt vuosikymmeniä kestäneet suojelutoimet ovat kuitenkin tuottaneet tulosta. Suojelussa on keskitytty erityisesti kilpikonnien lisääntymisalueiden turvaamiseen. Munien suojelu pesimärannoilla on ollut keskeistä kantojen elpymisessä. Samalla kalastusteollisuuden kanssa tehdyt sopimukset ovat vähentäneet kilpikonnien joutumista verkkopyydyksiin.
Liemikilpikonnat ovat yksiä suurimmista kilpikonnalajeista. Ne ovat yksi seitsemästä merikilpikonnalajista. Kaksi lajeista on yhä uhanalaisia.
Myös liemikilpikonnien kanta on kuitenkin historiallista kantaa merkittävästi pienempi.
IUCN:n uusi arviointi merkitsee käännekohtaa lajin suojelutyössä. Kilpikonna liittyy siihen pieneen joukkoon eläinlajeja, joiden elinvoimaisuus on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Liemikilpikonna onkin yksi harvoista lajeista, joka on onnistuttu pelastamaan sukupuutolta tehokkaiden suojelutoimien avulla. Se osoittaa, että määrätietoisilla toimilla voidaan kääntää jopa vakavasti uhanalaistenkin lajien kohtalo.
Kaikkien lajien tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Uhanalaisten lajien listalla on nyt 172 620 lajia, joista 48 646:tta uhkaa sukupuutto.
Muun muassa merijäiden väheneminen uhkaa useita hyljelajeja. Esimerkiksi Pohjois-Atlantilla elelevä kuplahylje on nyt määritelty uhanalaiseksi.