Suomalainen osaaminen on maailman huippuluokkaa ääriolosuhteissa kulkevien jäänmurtajien tekniikassa.
Avaa kuvien katselu
Jäänmurtaja Fennica satamassa Vaasassa. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Yhdysvallat ja Suomi ovat sopineet yhdentoista jäänmurtajan rakentamisesta.
- Sopimuksen taustalla on suomalainen huippuosaaminen jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa.
- Suomessa kehitetään jatkuvasti uusia teknologioita jäänmurtajiin, kuten navigointijärjestelmiä ja ruoripotkurijärjestelmiä.
- Innovaatioita ovat mm. Azipod-järjestelmä ja vinomurtaja, jotka parantavat jäänmurtajien suorituskykyä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Yhdysvallat teki Suomen kanssa sopimuksen, joka koskee kaikkiaan yhdentoista jäänmurtajan rakentamista. Siihen on hyvät syyt.
Maailman jäänmurtajista noin 80 prosenttia on nimittäin suunniteltu Suomessa ja 60 prosenttia rakennettu suomalaisilla telakoilla. Suomalainen osaaminen on alalla huippuluokkaa.
Apulaisprofessori Mikko Suominen Aalto-yliopiston Meritekniikan ja arktisen tekniikan tutkimusryhmästä antaa esimerkkejä siitä, mitkä tekniset ominaisuudet tuottavat Suomelle ratkaisevan kilpailuedun.
Hänen mukaansa Suomessa on vahvaa teknistä osaamista siinä, että jäänmurtajien suorituskykyisyys säilyy ääriolosuhteissa, niitä pystytään ohjailemaan jäissä ja ne selviytyvät avustustehtävistään.
Noin 80 prosenttia maailman jäänmurtajista on Meriteollisuus ry:n mukaan suunniteltu Suomessa ja noin 60 prosenttia murtajista on rakennettu suomalaisilla telakoilla.Rungon muoto, ääriolosuhteita kestävät laitteistot
Suomalaisissa jäänmurtajissa on Mikko Suomisen mukaan kehitetty paljon esimerkiksi laivan rungon muotoa. Jos muoto on suunniteltu hyvin, pienemmällä koneteholla pystytään saavuttamaan haluttu suorituskyky.
Rungon muotoon liittyvät, ulospäin varsin pienet asiat helpottavat laivan kulkua sekä eteenpäin ajettaessa että kääntyessä.
– Rungon muoto vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten tehokkaasti jää murtuu ja miten murrettu jää ohjataan pois laivan edestä, Mikko Suominen sanoo.
Suomalaisilla laitevalmistajilla ja suunnittelijoilla on erityistä ymmärrystä myös siinä, että jäänmurtajien laitteistot saadaan kestämään kylmiä olosuhteita ja jääkontaktia.
Potkurilaitteistoilta vaaditaan jäänmurtajassa tavallista alusta järeämpää kestävyyttä, sillä niihin kohdistuu kuormapiikkejä.
– Se, että jäätä saattaa mennä potkuriin, tuo vaateita koko konesysteemille.
Suomalaisilla on osaamista myös siinä, että laivan materiaalit laitteistoissa ja rungossa kestävät kylmää eivätkä esimerkiksi kolhun vuoksi helposti rikkoonnu kovassa pakkasessakaan.
Suomessa on tehty monia innovaatioita jäänmurtajiin
Jäänmurtajien tekniikkaa tutkitaan ja kehitetään Suomessa jatkuvasti.
Esimerkiksi jäänmurtajien navigoinnin helpottamiseksi Aalto-yliopistossa on hiljattain tutkittu sitä, miten laivan tutkadata voi avustaa laivan henkilöstöä havainnoimaan jääkentän liikkeitä ja miten kameroilla voidaan mitata jääkenttää entistä paremmin. Nämä tiedot auttaisivat laivan ohjailussa jääkentässä.
– Näiden avulla voisi selvittää, missä olisi vähän helpompia olosuhteita ja missä vaikeampia, Mikko Suominen sanoo.
Suomessa on tehty merkittäviä keksintöjä jäänmurtajien teknologiaan.
Näkyvimpiin Suomessa tehtyihin jäänmurtajainnovaatioihin kuuluu esimerkiksi Helsingin telakan ja ABB:n kehittämä ruoripotkurijärjestelmä Azipod.
Se asennettiin ensimmäisenä suomalaiseen jääolosuhteissakin kulkevaan Seili-alukseen, ja sitä käytti ensimmäisenä suomalaisena jäänmurtajana Polaris. Järjestelmällä on hyvä suorituskyky ja ohjailtavuus jääolosuhteissa.
Toinen merkittävä suomalaisinnovaatio on Aker Arcticin kehitystyöhön pohjautuva vinomurtaja. Ensimmäinen tätä tekniikkaa hyödyntänyt alus on Helsingin telakalla rakennettu jäänmurtaja Baltika.
– Kun toinen kylki on erilainen kuin toinen ja suunniteltu murtamaan jäätä, laiva pystyy murtamaan jäätä kylki edellä, Mikko Suominen sanoo.
Jäänmurtaja pystyy siten rikkomaan jäähän avustettavalle alukselle leveämmän uoman kuin mitä se pystyisi suoraan ajaessaan tekemään.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.