Osmo Soininvaara joutui pankkihuijauksen kohteeksi kesällä 2024. Nyt hän haluaa varoittaa muitakin huijauksesta, joka edelleen kiertää.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Osmo Soininvaara joutui pankkihuijauksen kohteeksi kesällä 2024.
Huijarit esiintyivät pankin edustajina ja onnistuivat saamaan Soininvaaran kirjautumaan verkkopankkiin, tyhjensivät tilin ja ottivat tämän nimissä 9 000 euron lainan.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan vastaavat huijaukset ovat edelleen yleisiä.
Vihreiden pitkän linjan konkaripoliitikko Osmo Soininvaara oli vähällä menettää rahansa pankkihuijauksessa kesällä 2024.
Tuolloin noin 40 asteen kuumeessa kotonaan ollut Soininvaara sai tuntemattomasta numerosta puhelun. Ääni puhelimen päässä kertoi soittavansa Nordeasta. Hänen mukaansa Soininvaaran nimissä oli otettu lainoja muun muassa purjevenettä varten.
Soittaja kysyi, onko Soininvaara ottanut lainat itse. Kun hän kielsi asian, soittaja sanoi ”näin vähän epäilleensäkin”. Soittaja halusi Soininvaaran kirjautuvan Nordean pankkitilille tunnistautumista varten, vaikka kyseisessä pankissa ei Soininvaaralla ole ollut tiliä pariin kymmeneen vuoteen.
Soittaja keksi vaihtoehtoisen ratkaisun: Soininvaara voisi kirjautua S-pankkiin. Se sattui olemaan Soininvaaran pankki. Hän teki työtä käskettyä, ja kirjautui mobiilisovellukseen.
Pian tämän jälkeen puhelimeen tuli S-pankilta ruotsinkielinen viesti, jossa oli tunnusluku. Viestissä varoitettiin antamasta tunnuslukua ulkopuolisille.
Soininvaara ei kovan kuumeensa ja ajan kulumisen vuoksi muista tarkalleen, mitä kaikkia toimia hän teki. Siitä hän on varma, että hän ei pankkitunnuksiaan huijareille ääneen lausunut. Jotenkin huijarit onnistuivat kuitenkin kaappaamaan hänen tilinsä.
”
”Jälkeenpäin ajateltuna olin hölmö… tai hyväuskoinen.”
Välillä soittaja väitti siirtävänsä asian kollegalleen ja katkaisi puhelun. Pian perään tuli uusi soitto eri numerosta. Yhden suuntanumeron Soininvaara muistaa: soitto tuli Luxemburgista.
Yksi soittajista pyysi hyväksymään lainojen perumiset. Tässä kohtaa soittaja teki virheen, jonka Soininvaara huomasi: soittaja mainitsi edustavansa S-pankkia.
Soininvaara huomautti soittajalle tämän työnantajan vaihtuneen.
”Puhelu suljettiin heti.”
Soininvaaraa hämäsi soittajien empaattisuus. He olivat vakuuttavia ja tarina kerrottu taitavasti.
”Jälkeenpäin ajateltuna olin hölmö… tai hyväuskoinen.”
Puhelun katkaisemisen jälkeen hälytyskellot alkoivat soida. Soininvaara sulkikin korttinsa heti, ja heti seuraavana aamuna konttorin auettua hän suuntasi S-pankkiin.
Huijarit olivat ehtineet ottaa Soininvaaran nimissä 9 000 euroa lainaa. Lisäksi tilillä olleet noin 1 400 euroa oli viety.
”Puhelujen aikana jotenkin he saivat S-pankin tilini käyttöönsä ja tyhjensivät sen.”
Onnekseen Soininvaara ei pidä tilillään sen suurempia rahamääriä. Poliisin avulla hän sai rahat takaisin ja onneksi lainarahaakaan huijarit eivät ehtineet siirtämään eteenpäin. Hänen käsityksensä mukaan kyseiset huijarit saatiin kiinni.
Soininvaara päätti kertoa asiasta julkisuuteen nyt viestipalvelu X:ssä, sillä hän halusi varoittaa muita suomalaisia. Vastaava huijaus nimittäin kiertää edelleen.
”Kannattaa olla varovainen.”
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon tulee jatkuvasti vastaavia huijauksia, kertoo tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola. Välillä huijarit aktivoituvat ja soittojen määrä kasvaa, välillä on hiljaisempaa. Huijauksia on ilmennyt tänäkin vuonna.
Puhelinhuijauksen kaava toistuu melko samankaltaisena.
”Huijarit vetoavat kiireen tunteeseen ja emootioon. He pyrkivät luomaan paineen tunnetta ja saamaan ihmisen hätiköimään, jolloin rationaalinen ajattelu ja ihmiselle tyypillinen skeptisyys laskee”, Kokkola kuvailee.
Huijareiden tavoitteena on saada ihmisen arkaluontoiset tiedot haltuun, jotta niillä voidaan saada rikollista hyötyä.
Puhelinhuijauksia voidaan tehtailla eri puolilta maailmaa. Osa on yksittäisiä toimijoita, osa toimii osana suurempia ammattimaisia puhelunkeskuksia. Keskuksissa muun muassa harjoitellaan puheluita etukäteen ja noudatetaan ennalta kirjoitettuja käsikirjoituksia.
Viestintäjohtaja Tiina Nurmi S-pankilta painottaa, ettei pankin asiakkailla ole syytä huoleen. Pankin mobiilisovellusta on turvallista käyttää ja asiakkaiden varat S-pankissa ovat turvassa. Myös Nurmi kehottaa olemaan tarkkana huijauspuheluiden kanssa.
Salatuista elämistä tunnettu näyttelijä Jarmo Koski kertoi lokakuun alussa laajassa haastattelussa menettäneensä eläkesäästönsä sijoitushuijareille. Myös häntä huijanneet loivat kiireen tuntua, mutta myös mielikuvaa ainutlaatuisista tarjouksista.
-
Jos saat puhelun soittajalta, joka kertoo tililläsi tapahtuneen epäilyttävää toimintaa, pyri olemaan menemättä paniikkiin.
-
Lopeta puhelu, soita omaan pankkiisi ja kysy, pitävätkö sinulle kerrotut tiedot paikkansa.
-
Jos on ehtinyt antamaan mahdolliselle huijarille arkaluonteisia tietoja, tulee asiasta kertoa pankille.
-
Huijauspuheluista tulee lisäksi ilmoittaa viranomaiselle.
Lähde: Kyberturvallisuuskeskus