Psykologi, kirjailija ja entinen poliitikko Pekka Sauri, 71,tuli tunnetuksi Yölinja-ohjelmastaan, jossa hän vastasi yöllisiin puheluihin ja tarjosi kuuntelijoilleen tukea ja neuvoja. Vaikka ohjelma loppui jo 23 vuotta sitten, sen vaikutus elää yhä vahvana monien mielissä.
– Yölinjaa tehtiin vuosina 1986–2002, ja palaute tuli lähinnä satunnaisesti, postitse tai kadulla. Sosiaalista mediaa ei vielä ollut. En tiedä tarkkaan, kuinka paljon ohjelmasta oli apua, mutta silloin tällöin joku soitti uudestaan ja kertoi, että keskustelustamme oli ollut hyötyä, Sauri muistelee.
Hänen periaatteensa ohjelmassa oli yksinkertainen mutta tehokas: jokainen puhelu piti päättää jonkinlaiseen toimintasuunnitelmaan.
– Halusin, ettei kukaan jää ilmaan roikkumaan. Oli tärkeää, että ihmisellä oli puhelun jälkeen tunne, että hän tietää, mitä tekee seuraavaksi.
Kirjailijana tekoälyn aikakaudella
Nykyään Sauri kuvailee elävänsä elämänsä parasta aikaa. Hän toimii vapaana kirjoittajana, puhujana ja hallitustehtävissä useissa sivistys- ja kulttuurijärjestöissä. Viimeisin teos, Ihmisyyden rajoilla, jonka hän kirjoitti yhdessä Johanna Kukan kanssa, käsittelee ihmisen ja tekoälyn suhdetta.
– Tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin ihminen säilyttää oman ajattelunsa ja tunteensa eikä anna kaikkea teknologian valtaan. Tekoäly osaa jo nyt tuottaa tekstiä ja kuvia paremmin ja nopeammin kuin ihminen. Haaste on siinä, kuinka paljon haluamme ja uskallamme tehdä itse, hän pohtii.
Saurin mukaan tekoäly on erinomainen apuväline – mutta vain, jos se pysyy apulaisen roolissa.
– Teknologian ideana on auttaa ihmistä saavuttamaan tavoitteensa. Mutta jos ihmiset lopettavat tarkistamisen ja ajattelun, koska kone tekee kaiken heidän puolestaan, peli on menetetty.
Hän käyttää esimerkkiä juhlapuheesta:
– Jos pyytää tekoälyä kirjoittamaan kahden sivun puheen sukulaisen syntymäpäiville ja lukee sen sellaisenaan, on jo siirtänyt osan omasta vallastaan koneelle. Pitäisi aina miettiä, missä menee raja.
Sauri myöntää itsekin käyttävänsä tekoälyä työkaluina, esimerkiksi puheiden ja tekstien raakaversioihin.
– Mutta lopullinen vastuu on ihmisellä. On tärkeää, että säilytämme omat ajatuksemme ja kykymme arvioida – muuten muutumme vain käyttäjiksi, emme tekijöiksi.
Politiikasta kulttuurivaikuttajaksi
Sauri jäi pois aktiivipolitiikasta viime kunnallisvaalien jälkeen. Hän toimi pitkään Helsingin kaupunginvaltuustossa sekä vihreiden puheenjohtajana ja puoluesihteerinä, mutta nykyisin hän on siirtänyt fokuksensa sivistystyöhön.
– Toimin nykyään Suomi-Seuran puheenjohtajana sekä Kansanvalistusseuran säätiön hallituksen johdossa. Aiemmin vedin myös Museoliittoa. Olen ehkä tällainen kulttuuri- ja sivistysalan hallitusammattilainen, hän naurahtaa.
Suomi-Seuran tehtävänä on tukea ulkosuomalaisia ympäri maailman.
– Kolmesataatuhatta suomalaista asuu pysyvästi ulkomailla – se on Espoon kokoinen väestö. On tärkeää, että heidän äänensä kuuluu suomalaisessa yhteiskunnassa.
Äänioikeuden käyttäminen on kuitenkin monille ulkosuomalaisille edelleen hankalaa.
– Viime presidentinvaaleissa ulkosuomalaisten äänestysprosentti oli 16 – ennätys, mutta silti hämmästyttävän pieni. Äänestämistä pitäisi helpottaa teknisesti, esimerkiksi sähköisillä järjestelmillä.
Pop sanoittajaksi yllättäen
Pekka Saurin nimi löytyy myös Freemanin ensimmäisen levyn takakannesta. Levyn ainoan englanninkielisen kappaleen Papa was a rock’n’roll star tekijätiedoissa sanoittajana on Pekka Sauri.
-Kyllä, sellainenkin meriitti löytyy. Itse asiassa kirjoitin tuon tekstin lukioikäisenä historin tunnilla.
–Leo Friman oli samassa koulussa kanssani, hän perusti tuolloin Waterloo nimisen bändin. Luokallani oli bändin basisti Leo Kirjavainen, joka muistaakseni kysyi haluaisinko tehdä tekstin johonkin kappaleeseen. Siitä se sitten tosiaan oppitunnin aikana syntyi.
Waterloo otti kappaleen keikkaohjelmistoonsa, mutta Sauri ei siitä pitkään aikaan kuullut mitään. Muutaman vuoden kuluttua hän sai yllättävää postia.
-Postissa tuli kirje, joka sisältsi tilillepanokortin. Minulle maksettiin rojalteja kyseisestä kappaleesta. Siinä minulle vasta selvisi, että se oli päätynyt Freemanin ensimmäiselle levylle. Olin vähintäänkin hämmästynyt ja erittäin otettu tästä kunniasta, Sauri naurahtaa.säv. Leo Friman, san. Pekka Sauri
Kolme vuotta Lontoossa
Sauri on itsekin kokenut ulkosuomalaisuuden. Hän asui kolme vuotta Lontoossa tehdessään väitöskirjaansa ja kertoo sopeutuneensa vahvasti paikalliseen elämään.
– Tapasin toki suomalaisia, mutta en ollut osa mitään tiivistä yhteisöä. Lontoo on niin suuri kaupunki, ettei siellä ollut sellaista yhteisöllisyyttä kuin esimerkiksi teillä Aurinkorannikolla. Minusta tuli aika lontoolainen niiksi vuosiksi.
Hän muistelee lämmöllä aikaa, jolloin hänen vanhin lapsensa kastettiin Lontoon merimieskirkossa.
– Se oli hieno kokemus ja muistuttaa siitä, miten tärkeää on, että suomalaisilla on ulkomailla omia kohtaamispaikkoja.
Huoli suomalaisesta keskustelukulttuurista
Entisenä poliitikkona ja viestinnän asiantuntijana Sauri seuraa tarkasti Suomen yhteiskunnallista ilmapiiriä. Hänen mielestään nykykeskustelu kärsii näköalattomuudesta ja negatiivisuusharhasta.
– Politiikka keskittyy nyt lähes yksinomaan talouden tasapainottamiseen. Mutta mihin suuntaan olemme menossa? Mikä on yhteinen visio? Sitä kaipaan keskusteluun.
Hän näkee myös jakolinjoja, jotka syntyvät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
– Negatiiviset ja kärjistyneet puheenvuorot nousevat otsikoihin, ja syntyy harha siitä, että koko yhteiskunta olisi riitainen ja vihamielinen. Mutta kasvokkaisessa elämässä näin ei ole – suurin osa suomalaisista keskustelee asiallisesti ja rakentavasti.
Esimerkiksi viime kesänä kuohuttanut keskustelu historioitsija Teemu Keskisarjan esiintymisestä A-studiossa sai valtavan huomion.
– Se hallitsi mediaa viikkoja, vaikka kyse oli vain yhdestä esiintymisestä. Tällaiset yksittäiset ilmiöt eivät kerro koko totuutta.
Saurin mielestä on tärkeää erottaa digitaalinen keskustelu kasvokkaisesta.
– Sosiaalisen median logiikka korostaa ääripäitä ja provokaatioita. Siksi meidän täytyy tietoisesti ylläpitää rakentavaa vuorovaikutusta ja muistuttaa, että normaali, rauhallinen keskustelu on yhä valtavirtaa.
Uusi radio-ohjelma ulkosuomalaisista
Pekka Sauri palaa nyt radiotyön pariin uudessa muodossa. Hän aloittaa yhtenä vakiovieraana Ulkosuomalaisen elämää -ohjelmassa FugeFM radiokanavalla. Ohjelmassa käsitellään suomalaisten elämää maailmalla – käytännön kysymyksistä identiteettiin ja yhteisöllisyyteen.
– On hienoa päästä keskustelemaan näistä aiheista ja tuomaan esille, miten monin tavoin suomalaiset elävät maailmalla. Ulkosuomalaisuus ei ole marginaali-ilmiö, se on osa Suomen tarinaa.
Yli kahden vuosikymmenen jälkeen Saurin ääni palaa siis jälleen radion taajuuksille – ehkä vähemmän lohduttamaan yksinäisiä yöllisiä soittajia, mutta edelleen kutsumaan ihmisiä pysähtymään, ajattelemaan ja keskustelemaan.
– Sama periaate pätee edelleen: kuunnellaan toisiamme ja mietitään, mitä voimme tehdä seuraavaksi. Se on ihmisyyden ytimessä tekoälyn aikakaudellakin.
Ensimmäinen Ulkosuomalaisen elämää kuullaan tiistaina 14.10. klo 18.00. Ensimmäisessä jaksossa Saurin lisäksi ääneen pääsevät Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg ja Saksassa asuva Tomi Räsänen. Marja-Liisa Kuosmanen kertoo myös Suomi sydämessä laulun tarustoista. Ohjelma tuotetaan Radio FugeFM:n ja Suomi-Seuran yhteistyönä.
Aiheeseen liittyy