Juttu tiivistettynä
- Alisa Vainio juoksi viidenneksi Tokion MM-maratonilla ja rikkoi pian sen jälkeen Vantaan maratonilla Suomen ennätyksen.
- Hän aikoo kilpailla Valencian maratonilla 7. joulukuuta. Se olisi Vainiolle jo kolmas maraton 85 päivään.
- Valmentaja Jarmo Viskarin mukaan kilpailutahti on hallinnassa eikä vaaranna tulevaa harjoituskautta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
– Poikkeuksellista, mutta ei ennenkuulumatonta. Kun urheilija on niin sanotusti elämänsä kunnossa, se tarkoittaa myös sitä, että hän palautuu kuormituksesta nopeasti.
Näin luonnehtii liikuntatieteiden tohtori, Kilpa- ja huippu-urheiluinstituutti Kihun arvostettu fysiologi Esa Hynynen MM-sensaatio Alisa Vainion hurjaa maratontehtailua. Tokion MM-maratonilla 14. syyskuuta huikeasti viidenneksi juossut Vainio ei jäänyt lepäilemään laakereilleen, vaan rikkoi jo 4. lokakuuta Vantaan maratonilla Camilla Richardssonin SE-ajan peräti yli puolellatoista minuutilla. Uusi Suomen ennätys on 2.23.07.
Tämäkään ei riittänyt, sillä nyt Vainio hakee paikkaa Valencian tunnetusti nopealla maratonreitille 7. joulukuuta. Hänen kilpailumanagerinsa Jasper Buitink viestitti Yle Urheilulle, että Vainio erittäin todennäköisesti myös saa paikan huippusuoritukselle välttämättömään, täyden huoltopalvelun ja eturivin lähtöpaikan eliittiryhmään. Se ei ole ihme, sillä hän oli Tokiossa paras eurooppalainen naismaratoonari.
”Menohaluja riittää”
– Toivottavasti asia ratkeaa hyvin nopeasti, sillä minulla menohaluja todellakin riittää, viestitti Yle Urheilulle puolestaan urheilija itse.
Juuri Valencian maratonilla syntyi 2023 Richardssonin silloinen SE-aika 2.24.38.
Avaa kuvien katselu
Tokion maalialueella iloitsi kaksi onnistumisestaan hämmentynyttä naista. Viidenneksi sijoittunut Alisa Vainio onnitteli pronssimitalisti Julia Paternainia, joka saavutti Uruguayn yleisurheiluhistorian ensimmäisen mitalin MM- tai olympiatasolla. Kuva: EPA
Jos ja erittäin todennäköisesti kun Vainio Valenciassa starttaa ja tulee maaliin, se tarkoittaisi hänelle kolmea maratonia 85 päivään ja sitä, että koko kilpailukausi olisi puristettu 3,5 kuukauteen. Aiemmin tänä vuonna hapenottoon ja yleiskuntoon negatiivisesti vaikuttavaa mykoplasmaa sairastanut Vainio käynnisti kilpailemisen vasta 16. elokuuta Turussa.
Vainio on kauden maailmantilastossa Vantaan-ajallaan tällä hetkellä sijalla 60. Kun hänen kilpailutahtiaan nimenomaan maratonilla vertaa 59:ään yläpuolelta löytyvään kestävyysurheilijaan, paljastuu seuraavaa: 25 naista on vuoden 2025 aikana juossut kaksi maratonia, 28 vain yhden. Vain seitsemän on toistaiseksi startannut ja tullut maaliin kolmesti. Eli Vainio toimii poikkeuksellisesti, mutta ei tavattoman harvinaisesti.
Avaa kuvien katselu
Pariisissa 2024 maratonkullan voittanut Sifan Hassan starttaa New Yorkissa 4. marraskuuta ja nostaa kautensa maratonmäärän kolmeen. Samaan määrään on runsas kuukausi myöhemmin Espanjan Valenciassa nousemassa Alisa Vainio. Kuva: Getty Images
Tämä joukko toki kasvaa vielä, sillä esimerkiksi jättimaratonien Major-kiertueeseen kuuluva Chicagon maraton juostaan tulevana sunnuntaina ja saman sarjan New Yorkin klassikkomaraton 4. marraskuuta. Jälkimmäisessä kilpailee ainakin supertähti, Pariisin olympiavoittaja Sifan Hassan jo kauden kolmannella maratonillaan.
Soluvaurioita ja mikrorepeämiä
Näin Esa Hynynen avaa palautumisprosessia huippumaratonilta, joka kuormituksen näkökulmasta on kikkailua anaerobisen syketason tuntumassa, mutta myös ja ennen kaikkea rajua mekaanista jyskytystä:
– Kun jalkoja hakataan asfalttiin päälle kahden tunnin, lihaksistoon tulee runsaasti soluvaurioita ja mikrorepeämiä, joiden paranteluun menee aikansa. Joskus urheilija voi tuntea olevansa maratonilta täysin palautunut, mutta samaan aikaan teknologinen apuvälineistö väittää muuta. Se voi toki toimia toiseenkin suuntaan. Urheilija on paras arvioitsija. Voi myös olla, että moderni, vahvasti iskua vaimentava tossuteknologia nopeuttaa palautumista.
Hyvin tavallinen keino mitata palautumista on älykellon ja anturin avulla tehtävä öinen sykevariaatioseuranta. Harrasteurheilun maailmassa ei ole tavatonta, että juostaan maraton vaikka joka viikko. Hynynen kehottaa hakemaan verrokit toisaalta.
– Huippukestävyysurheilu on vähän toisenlaista.
Erityisen tärkeää on fysiologin mukaan tilanteen hallinta maratonien välissä.
– Toiminnan tulee olla luonteeltaan hyvin urheilijaa palauttavaa ennen kuin siirrytään niin kutsuttuun normitreeniin ja sen kautta seuraavalle maratonille valmistaviin harjoituksiin.
”Miksi ei?”
Vainion, 27, valmentaja Jarmo Viskari tuntee keskustelun urheilijansa rajusta kilpailutahdista. Se ei hänen mukaansa vaaranna tulevaa harjoituskautta, jonka päässä parhaimmillaan häämöttää superkova sijoitus ensi elokuun 15. päivänä Birminghamin EM-maratonilla.
– Alisa on osoittanut tuntevansa kehonsa ja palautumisensa vaiheet erittäin hyvin. Kun hän on lähtöviivalle mennyt, ohivetoja ei juuri ole tullut, Viskari luonnehtii jo neljä MM-maratonia juossutta urheilijaansa.
Avaa kuvien katselu
Tuttu näky Lappenrannan alueelta: Alisa Vainio juoksee harjoitustaan, valmentaja Jarmo Viskari kommentoi menoa polkupyörän päältä. Kuva: Silva Nieminen / Yle
– Jos on tunne, että löytyy valmiutta kilpailla ja laadukas kilpailu niin miksi ei? Palautumisen kanssa ei tietenkään mennä vain tunteella ja sattumanvaraisesti, vaan asiaa mitataan. Puhumme joka tapauksessa palautumisen suhteen aivan poikkeusyksilöstä, johon normaalikriteeristö ei päde.
Vaikka kolme saati neljä kovaa maratonia kauteen on epätavallinen määrä, Viskari muistuttaa, etteivät tilastot kerro tässäkään asiassa koko totuutta.
– Kovat itäafrikkalaiset maratoonarit tekevät runsaasti lähemmäs maratonin mittaisia lenkkejä kuormitustasolla, joka ei kisatilanteesta paljon heitä. Ne lenkit vain eivät päädy tilastoihin.
Alisa Vainio saavutti MM-glooriaa tyystin ilman opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahaa, joka täytenä on 20 000 verotonta euroa vuodessa. Nyt tilanne kaiken järjen mukaan muuttuu, millä olisi valmentajan mukaan iso merkitys.
– Rahoitustilanteen koheneminen mahdollistaisi pitkäaikaisen harjoittelun ulkomailla. Suomen talvessa kestävyysjuoksija antaa kilpailijoille runsaasti tasoitusta.